Suomi on ollut EU:n jäsen yli 25 vuotta. Se ei ole ollut riittävän pitkä aika saada tänne pohjolan perukoille samoja pelisääntöjä kuin muissa jäsenmaissa.
Viranomaiset toimivat sinnikkäästi tietyillä kaupan ja palvelujen aloilla EU-lain ja varsinkin sen hengen vastaisesti.
Moni muistaa vielä kuuluisan jupakan käytettyjen autojen maahantuonnista EU:n sisällä. Vuosituhannen alussa Suomen olikin rukattava koko autoverojärjestelmäänsä, kun autoja muualta tuoneet kansalaisaktiivit jaksoivat valittaa kohtelustaan riittävän pitkään unionin päässä.
Vastaava siilipuolustus on tällä hetkellä pystyssä valtion monopolien Alkon ja Veikkauksen ympärillä. Perustelut niiden suojelemiseksi ovat kansanterveydellisiä ja sinänsä päteviä. Yksittäisten kansalaisten ja yrittäjien kohdalla ne johtavat kuitenkin kestämättömiin tilanteisiin.
Juuri nyt EU:n komission hampaissa on sosiaali- ja terveysministeriön kielteinen tulkinta alkoholin etämyynnin laillisuudesta.
Kyse on monelle harrastajalle arkisesta tavasta tilata laatikollinen viiniä vaikka Italiasta omalle kotiovelle. Etämyyntiä ei pidä sotkea vähittäismyyntiin Suomen alueella, joka tietysti rikkoo Alkon monopolioikeutta.
Alkuvuoden aikana useat oikeusoppineet ovat todenneet julkisuudessa, että Suomen alkoholilaki ei tunne koko etämyynnin käsitettä. Etämyyntiä ei ole laissa kielletty eikä viranomaisen nykytulkinta ole juridisesti kestävä.
Pandemian riivaamassa maailmassa viinin etämyynti voi tuntua triviaaliltakin asialta.
Taustalla on kuitenkin tärkeä periaate siitä, että viranomaisen toiminta ei saa koetella kansalaisten oikeustajua vuosi toisensa jälkeen. Eli sitä, mikä tuntuu reilulta ja yhdenvertaiselta EU:n sisämarkkinoilla, johon kuulumisesta me kaikki maksamme Suomen jäsenmaksuissa.
Toki terveysviranomaisen on lähtökohtaisesti vastustettava kaikkia hankkeita, joiden se arvioi lisäävän alkoholin käyttöä. Vain kolme vuotta sitten THL ennusti koko painoarvollaan 4‒6 prosentin nousupiikkiä kokonaiskulutukseen, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus toi muun muassa vahvemmat oluet ruokakauppoihin ja kevensi ravintoloiden anniskelusääntöjä.
Kuinka ollakaan, kävi päinvastoin. Tämäkään lakiuudistus ei kääntänyt suomalaisten juomatapojen pitkää muutostrendiä miedompien, jopa alkoholittomien juomien suuntaan. Vaikea kuvitella, että pienimuotoinen etämyynti ja pioneerihenkisten viiniyrittäjien toiminta kääntäisi kelloa taaksepäin.
Olisiko suomalainen juomakulttuuri sittenkin jo eurooppalaistunut? Se vaan jäi viranomaisilta ja poliittisilta päättäjiltä huomaamatta.
Antti Oksanen
PS. Taloustaito on osaltaan vaalinut mutkatonta suhtautumista viineihin omalla asiantuntijapalstalla lähes 20 vuoden ajan.
Viitekehyksenä on aina ollut ruokailu sekä perheen tai ystävien yhteiset hetket, joihin autamme tekemään oikeita valintoja – niin kukkaron kuin makuhermojen kannalta. Se ei ole snobbailua vaan sivistystä.
Kommentoi