Tätä kysyi kuopukseni tänä syksynä muutama päivä ennen koulutaipaleensa aloittamista. ”Pitäähän minun osata ne itse solmia, kun kerran kouluun olen menossa”, hän jatkoi. Kolmen sisaruksen nuorimmalle tämä taito oli jäänyt meiltä opettamatta, ilmeisesti joku on aina ehtinyt tehdä sen hänen puolestaan. Muutaman harjoituskerran jälkeen poikani oppi sitomaan nauhansa, ja illalla hän näytti isälleen ylpeänä aiemmin päivällä opitun taidon.
Vaikka meiltä aikuisilta ei ole mennyt paljon aikaa nauhojen solmimiseen, on se kuitenkin vaatinut meidän osallistumistamme. Investoituamme kymmenisen minuutta taidon opettamiseen kuopus solmii nyt nauhat itse, ja sokerina pohjalla poikamme itseluottamus kasvoi!
Asuuko sinunkin työhuoneessasi monta apinaa?
Yllä oleva tarina on arjen tosielämästäni, mutta samankaltaisia esimerkkejä, joissa esimies sanelee alaiselleen, miten toimia tai jopa tekee tehtävän alaisensa puolesta, löytynee jokaisen arjesta ja työelämästä.
Oma ensikosketus coachingiin eli oivalluttavaan valmentamiseen tuli aikoinaan coachingtaitojenkouluttaja, KTM Kaj Hellbomin vetämässä EkonomiEsimies-koulutuksessa. Vaikka koulutuksesta on toistakymmentä vuotta, näen edelleen silmieni edessä kuvan kauniista työhuoneesta, jonka kaapeilla ja työpöydällä istuu monta suloista apinaa minua tuijottamassa. En edes muista, tuliko tämä Hellbomin sanoin näin kuvaavasti maalattua, vai oliko hänellä esityksessään mukana vain tämä huvittava kuva. Tämä aikoinaan EkonomiEsimies-kurssilla käsitelty, ja sittemmin minulla käytössä ollut johtamistapa, on pitkässä juoksussa osoittautunut toimivaksi.
Hellbomin viesti oli, että jos annat jokainen alaisen tuoda huoliaan ja pulmiaan (=apinoitaan) sinulle, jäät lopulta kaikkien näiden apinoiden kanssasi työhuoneesi tekemään muiden ihmisten töitä. Neuvo oli valmentavin ottein johdattaa alaista ratkaisemaan haasteensa ja mennessään viemään apinan mukanaan.
Valmentavan johtamisen hyödyt ovat monet!
Kuinka paljon nopeampaa onkaan ohjata ja kertoa, miten itse lähtisi ratkomaan pulmaa, kuin avoimin kysymyksin johdattaa keskustelua ja antaa valmennettavan oivaltaa miten kannattaisi toimia!
Kiire taitaakin olla keskeisin syy neuvoa ja ohjata sen sijan, että antaisit tiimiläisen pohtia vaihtoehtoja ja päättää, miten ratkaista asia. Eihän kengännauhojen sitomiseenkaan mene puoltakaan minuuttia, solmimisen opettaminen kestää sen sijaan paljon pidempään.
Toisaalta tämä niin kutsuttu ajansäästö ”nauhojen solmimisesta toisen puolesta” tulee johtamaan siihen, että kaikkina seuraavinakin kertoina luoksesi tullaan pyytämään ohjeita, eli johtajan investoima aika saattaa kasvaa eksponentiaalisesti!
Lisäksi tämä johtaa yrityskulttuuriin, jossa työntekijä ei halua valtaa ja pelkää vastuuta. Pahimmillaan siihen, ettei toiminta pysy kehityskäyrillä ja yritys hukkaa kilpailuetunsa. Mikä neuvoksi?
Mistä lähteä liikkeelle? Viisi vinkkiäni valmentavaan johtamiseen:
- Älä neuvo äläkä tee toisen puolesta vaan anna coachattavalle aikaa itse ratkoa asia. Tarvitset kärsivällisyyttä, ja tämä voikin olla ensimmäinen asia, missä saat tehdä itsesi kanssa töitä. 😉
- Kysy, kysy ja kysy uudestaan – avoimet kysymykset ovat timanttisia, ja jotta erilaiset vaihtoehdot tulisi kartoitettua ja suljettua pois, saatat joutua esittämään kysymyksiä erilaisella tulokulmalla.
- Nielaise ja sulje suusi, anna coachattavan puhua ja pohtia ääneen!
- Toista, mitä olet kuullut hänen miettineen ääneen, eli selkeytä kuultu ja johdattele pohdintaa jatkokysymyksillä.
- Palaa myöhemmin aiheeseen ja kysy, miten asiassa meni. Näin osoitat kiinnostusta ja arvostusta.
Erika Ehrnrooth
Kommentoi