Tutkitusti voi todeta, että työttömyys vaikuttaa työnantajan rekrytointipäätökseen. Tätä mieltä olivat sekä työttömät että työllistetyt suomalaiset, mukaan lukien ne, joiden tehtäviin kuuluu rekrytointi.
Tässä blogissa keskityn työttömyyden vaikutuksiin työllistymisessä, työttömien työnhakijoiden syrjimiseen sekä avaan, mitä me Eilakaislalla olemme juhlavuotemme kunniaksi tehneet auttaaksemme koronan myötä työttömäksi jääneitä työnhakijoita!
#Eilakaisla50 – vuosi, jolloin me välitämme erityisen paljon
Yrityksemme 50 vuoden historiassa on tavoitteisiimme kuulunut edistää koko potentiaalisen osaamisen hyödyntämistä Suomen työelämässä. Meillä on yhteiskunnallinen arvo madaltaessamme yritysten riskiä työllistää rekrytoimalla heille oikeanlaista kompetenssia.
Työllistettyjä ja työttömiä työnhakijoita autamme löytämään heille sopivaa työtä, ja kauttamme työnhakija voi käytännössä hakea useampaa työpaikkaa. Eilakaislan missio on auttaa työnhakijoita löytämään työtä ja työnantajia sopivia tekijöitä.
Siksi ilahduinkin, kun yleisö valitsi juhlavuotemme yhdeksi vastuullisuusteoksi työllistymisen tukemisen kampanjan, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä. Kampanjassa toteutetaan mm. työnhaun valmennus hiljattain työttömäksi jääneille. Tavoitteemme on saada valmennettavat työllistymään mahdollisimman pian uudestaan – tässä apuna ovat Eilakaislan kokeneet rekrytointikonsultit sekä laaja asiakaskuntamme ympäri Suomen. Kampanjassa tarjoamamme tuki tarkoittaa muun muassa työnhaun sparrausta, jota annetaan valmennukseen osallistuville veloituksetta.
Kampanjaan sisältyy myös työnhakua tukeva Onnistu työnhakijana -webinaari, joka on kaikille avoin ja sivuillamme katsottavissa.
Työtön työnhakija, sanoita rohkeasti missä olet hyvä ja mikä sinua motivoi!
Taloustutkimuksella syyskuussa teettämämme tutkimuksemme mukaan työn hakeminen työttömänä on jonkin verran haastavampaa, kuin työsuhteesta käsin. Tätä mieltä olivat sekä rekrytointia työkseen tekevät että työttömät itse.
Kun kysyttiin vaikuttaako pitkäaikaistyöttömyys rekrytointipäätökseen, muuttuu asia kaksi kertaa huonommaksi, sillä joka kolmas rekrytoiva mieltää sen vaikuttavan päätökseen. 
Mielenkiintoista olisi tutkia, miksi pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa rekrytointipäätöksiin niin negatiivisesti. Itse ajattelen, että työnhaku päätyönä syö ihmistä: se on henkisesti raskasta ja harvoin palkitsevaa.
Myös itse työttömänä työnhakijana olleena muistan, kuinka aikaavievää oli vastata työilmoituksiin kaikkine erilaisine järjestelmälomakkeineen ja kuinka pitkiksi rekrytointiprosessit saattoivat venyä, kun haastattelukierroksia yhtä hakua kohti tuli helposti kolme. Näiden välissä sai tehdä erilaisia yksilö- tai ryhmätehtäviä ja persoonallisuus- tai psykologihaastatteluita. Jos hopeasijalle pääsit, putosit samalla lähtöruutuun ja koko show alkoi uudestaan.
Uskon, että nämä kokemukset sekä yhä isommaksi kasvava halu löytää työpaikka ja ansaita elantonsa alkavat rapauttaa ihmistä, kun kerta toisensa jälkeen joutuu keräämän itsensä kasaan uutta metsästysmatkaa varten.
Teoriaani tukevat tutkimustulokset, joiden mukaan työttömiä ei kiinnostanut yhtä paljon esimerkiksi palkka tai kehitysmahdollisuudet kuin muita vastaajaryhmiä. Persoonallisuus- ja motivaatioarviointeja tehdessämme olemme mekin panneet merkille, että pitkäaikaistyöttömien arviointitulokset eivät yleensä ole kovinkaan selkeitä.
Eli sen sijaan, että tuloksissa nousisi esiin tiettyjä motivaattoreita ja henkilöpiirteitä, jäävät tulokset harmaaseen keskivertaisuuteen, missä henkilön persoona jää pimentoon ja rekrytointipäätöstä tekevälle kysymysmerkiksi, minkälainen henkilö oikein on.
Kulttuuria ja työpaikkoja muutetaan valinnoilla – se vaatii rohkeutta.
Työttömyyden lisäksi ikä osoittautui merkittäviksi taustatekijäksi rekrytointiin liittyvässä syrjinnässä: 78 % vastaajista uskoi tulevaisuudessa kokevansa ikäsyrjintää. Tähän kun liittää tiedon isosta määrästä eläköityviä suomalaisia ja jo näkyvän osaajapulan, on jokseenkin vaikea ymmärtää, että pelkästään iän perusteella olisi palkkaavalla taholla varaa syrjiä.
Työnhakijalle voi tulla tunne iän takia syrjityksi tulemisesta. Ja todellisuudessa on syy voinut olla esim. palkkatoive, osaaminen, taidot, kokemukset ja kyvykkyydet, tai persoona ja motivaatiotekijät.
Paljon tapetilla viime aikoina ollut ikäsyrjintä saattaa tietenkin myös johdattaa vastaajia uskomaan, että juuri ikä omaltakin osalta on se todennäköisin syrjivä tekijä. Tätä pohdintaa tukee myös se, että tutkimukseen vastanneiden omasta iästä huolimatta he uskoivat iän olevan tulevaisuudessa se syrjivin peruste.
Osaamisvaatimukset ja –toiveet muuttuvat työelämän mukana
Tulevaisuuden osaamisvaatimukset täyttävät henkilöt ovat tutkimuksemme mukaan yhteistyötaitoisia ihmisiä, joilla on kyky oppia ja hankkia uutta tietoa ja taitoa sekä sopeuttaa ajattelua.
Kansalliset markkinat monikulttuuristuvat ja yritysten on muututtava sen mukana, eli heidän on kuljettava monimuotoisuus edellä löytääkseen oikeita osaajia ja pystyäkseen vastaamaan markkinoiden tarpeisiin. Silloin tulisi olla yhdentekevää, onko työnhakija työtön tai työllistynyt.
Apua on saatavissa ja sitä kannattaa hakea
Kuten mainittu, teettämämme tutkimus osoittaa, että jos työttömyys venähtää pitkäaikaistyöttömyydeksi, vaikeutuu työllistyminen merkittävästi enemmän.
Työnhakutaidot, kuten oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen, ovat asia, jonka kanssa moni työnhakija kipuilee. Netti on pullollaan neuvoja ja vinkkejä antavia blogeja sekä esimerkkejä hyvistä CV:istä ja työhakemuksista. Näitä löydät kattavasti myös Eilakaislan sivuilta.
Konsulttimme valmentavat työttömäksi tulleita myös muutosturvavalmennuksissamme, joissa kykyjä ja kompetensseja kartoitetaan, hissipuheita sanoitetaan ja valmennettava saa tarvitsemansa tuen työnhakuun. Harva on niin onnekas, että edellinen työnantaja tätä hänelle kustantaisi.
Omalla kohdalla tukeuduin webinaareihin ja muutamaan verkostostani löytyvään henkilöön, joilta sain tarvitsemaani tukea. Uskalla sinäkin pyytää apua – sitä on varmasti saatavilla, kunhan rohkeasti pyytää ja sanoittaa, missä kipeiten sitä tarvitsee!
Erika Ehrnrooth
Tutkimuksemme, Työelämän tulevaisuuden tarpeet, keskittyi kartoittamaan kokemuksia, asenteita ja toiveita työelämästä niin työnhakijoilta, työntekijöiltä kuin johtavassa asemassa työskenteleviltä henkilöiltä ja tulokset paljastimme Eläköön työelämä -juhlaseminaarissamme lokakuun lopussa. Raportti on maksutta ladattavissa Eilakaislan nettisivuilta.
Kommentoi