Korkotason nopea nousu on laittanut asuntovelallisten lainanhoitokulut todelliseen stressitestiin. Suomalaiset pankit ovat jo vuosia testanneet lainanhakijan kuuden prosentin koron stressitestillä. Nollakorkojen aikaan luku on tuntunut poikkeuksellisen suurelta, mutta enää tuosta ei olla kaukana. Kokonaiskorko on monella asuntovelallisella jo viitisen prosenttia, kun 12 kuukauden euribor ja lainamarginaali lasketaan yhteen.
Pankin stressitestistä huolimatta moni asuntovelallinen on joutunut korkojen nousun yllättämäksi. Eikä ihme – nousu on ollut ennätyksellisen nopeaa. Tuskin kukaan kuvitteli nollakorkojen jatkuvan loputtomasti, mutta nousun nopeuteen ei ehkä osattu varautua.
Kuuden prosentin stressitestistä selviäminen ei tietenkään tarkoita, että kaikki jatkuisi ennallaan siihen asti, kunnes lainan korko nousee kuuteen prosenttiin. Nollakorkojen aikaan moni tottui siihen, että rahaa jäi kulutukseen sekä muuhun sijoittamiseen ja säästämiseen. Nyt monen on tingittävä totutusta elintasosta tai käytettävä puskureita.
Mediassa korkojen ja asumisen kustannusten nousu puhuttaa lähes päivittäin. Pahimmista esimerkkilaskelmista ei kuitenkaan pidä vetää johtopäätöksiä suomalaisten lainanmaksukyvystä. Ensinnäkin vain kolmanneksella suomalaisista on asuntolainaa, ja näistä lainoista noin kolmannes on korkosuojattuja. Monen lainanmaksu on jo loppusuoralla.
Ainakaan vielä ei tilastoissa näy minkäänlaisia ongelmia asuntolainojen takaisinmaksussa. Suomen Pankin tilastojen mukaan hoitamattomia lainoja on 1,4 prosentissa omistusasuntolainoja ja 0,9 prosentissa sijoitusasuntolainoja. Nämä luvut ovat pysyneet samalla tasolla jo pitkään.
Vaikka koron määrä pääsisi yllättämään, on useimmilla kuitenkin käytettävissä vielä lyhennysvapaita tai maksujoustoja. Pankkien mukaan näitä on ainakin toistaiseksi käytetty jopa aiempaa harvemmin. Jos koronnousu menee yli budjetin ja puskureiden, kannattaa pankkiin olla yhteydessä hyvissä ajoin ennen maksuvaikeuksia lainan uudelleenjärjestelemiseksi tai maksuajan pidentämiseksi.
Korkojen nousun todellinen vaikutus näkyy viimeisilläkin asuntovelallisilla loppuvuodesta. Nollakorkoja ei liene enää kenelläkään. 12 kuukauden euribor ylitti 2 prosentin rajan viime vuoden syyskuussa ja 3 prosentin rajan joulukuussa.
Todellinen kuva siitä, tuleeko lainanlyhennyksissä vaikeuksia, saadaan varmaankin lähiaikoina. Tähän mennessä viestit ovat onneksi olleet vielä varsin positiivisia. Suomalaisten työllisyystilanne on hyvä, ja pahemmalta talouden taantumalta vältyttäneen. Korkonäkymätkin alkavat kääntyä parempaan suuntaan.
Stressitesti toimii, jos korkojen nousun vaikutukset jäävät lähinnä muutoksiin kulutuskäyttäytymisessä. Joustovaraa löytyy vaikka ulkomaanmatkan vaihtamisesta kotimaan matkailuun. Ja pahan päivän varalle säästetään juuri siksi, että pahan päivän koittaessa on, mihin turvautua.
Hanna Isbom
Kommentoi