Yle julkaisi viime viikonloppuna artikkelin Suomen eri kuntien väestökehityksestä. Artikkelissa kerrotaan, kuinka paljon missäkin kunnassa tarvittaisiin lisää maahanmuuttoa, jotta työikäinen väestö voisi säilyä nykyisellä tasolla.
Luvut ovat varsin lohduttomia. Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI on laskenut, että Suomen yli 300 kunnasta 85 prosenttia tulee tarvitsemaan lisää työikäisiä maahanmuuttajia, mikäli mielii pitää työikäisen väestön määrän ennallaan. Ja tämä tarkoittaa lisämaahanmuuttoa nykyisen ennusteen päälle.
MDI:n laskelman kärjessä komeilee Kouvola. Kaupunkiin pitäisi saada yli 7 000 maahanmuuttajaa odotettua enemmän vuoteen 2035 mennessä. Monessa muussakin keskikokoisessa ja pienessä kaupungissa puhutaan useista tuhansista ihmisistä.
Mitä tämä tarkoittaa kuntien tulevaisuudelle? Arvio on, että kovinkaan moni kunta ei onnistu maahanmuuton lisäämisessä. Jo nyt monet kunnat ovat suurissa vaikeuksissa työikäisen väestön määrän vähetessä.
Kuntien on samanaikaisesti panostettava maahanmuuttajien houkutteluun, mutta myös sopeuduttava väestön vähenemiseen. Toki jälkimmäinen on ollut todellisuutta jo pitkään isossa osassa Suomen kuntia.
Vauhti on kuitenkin kiihtymässä ja väestöennusteet muuttuneet synkemmiksi syntyvyyden nopean vähenemisen myötä. Samaan aikaan maahanmuuttajien aktiiviselle houkuttelulle on poliittista vastustusta.
Tosiasia on, että kuntien palveluverkkoa on tulevaisuudessa karsittava kovalla kädellä. Ei riitä työntekijöitä eikä palveluiden käyttäjiä. Kaupungistuminen näkyy suurimpien kaupunkien ulkopuolellakin niin, että väestö keskittyy yhä enemmän kuntakeskuksiin palveluiden ääreen.
Väestökato vaikuttaa rajusti monen ihmisen arkeen ja myös talouteen. Konkreettisimmin se näkyy ehkä asuntojen arvoissa, joissa suomalaisten omaisuus on pitkälti kiinni.
Valtaosassa Suomen kuntia asuntojen arvot alenevat, kun kysyntä supistuu väen vähetessä. Taloyhtiöiden korjausrahoituksen saatavuus tulee vaikeutumaan, ja Isännöintiliiton arvion mukaan taloyhtiöiden konkurssitkin lisääntyvät.
Totaaliseen synkkyyteen ei silti ole syytä vajota. Suomeen on vihreän siirtymän myötä tulossa merkittäviä investointeja, jotka tuovat työpaikkoja myös kasvukeskusten ulkopuolelle.
Myös maahanmuutossa on rikottu uusia ennätyksiä. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden nettomaahanmuutto oli 35 00 ihmistä, joka on merkittävästi ennusteita enemmän. Luvusta puuttuu vielä 45 000 ukrainalaista.
Poliittisilla päätöksillä on iso merkitys siinä, onko Suomessa jatkossa riittävästi työikäistä väestöä. Sunnuntaina valittavalla eduskunnalla on edessään iso työ kääntää kehityksen suunta. Vaalikeskusteluissa aiheesta on keskusteltu hämmästyttävän vähän, mutta toivottavasti tulevassa hallitusohjelmassa aihe nostetaan keskiöön.
Hanna Isbom
Kommentoi