Viime vuonna julkaistiin huomiota herättänyt tutkimus ilmastonmuutoksen pitkän ajan taloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksessa tarkasteltiin maittain lämpötilan nousua ja sadannan kehittymistä vuodesta 1960 lähtien ja mallinnettiin taloudellisia vaikutuksia vuoteen 2100 asti.
Tutkimuksessa laskettiin, mitä ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistuminen vaikuttaisi BKT/asukas -suhteeseen, jota voidaan pitää aineellisen hyvinvoinnin mittarina. Analyysissä käytettiin ilmastonmuutospaneelin 4 ⁰C lämpötilan nousun skenaariota, jota verrattiin historiallisen trendin mukaiseen lämpötilan nousuun.
Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu tuloksia. Maailman hyvinvointitappio on 7,2 % vuonna 2100. Pari valtiota näyttäisi hyötyvän muutoksesta, mutta parilla valtiolla hyvinvointitappio ylittää 17 %. Hyvinvointitappiot kuulostavat isoilta, mutta vuosimuutoksina ovat kuitenkin kohtuullisia. Esimerkiksi oletettaessa hyvinvoinnin kasvavat 1,5 % per vuosi kontrolloimaton ilmastonmuutos pudottaisi hyvinvoinnin vuosikasvun 1,41 %:iin.
Kuva: Kontrolloimattoman ilmastonmuutoksen vaikutus aineelliseen hyvinvointiin
Tuloksista paistaa taloustieteen valtavirran lähestyminen ympäristön kestokykyyn. Kasvun uskotaan jatkuvan rajatta, vaikka vauhti hieman hiljeneekin. Hyvinvoinnille käytetään vain BKT-mittaria, vaikka yhteiskunnan preferenssit voivat muuttua kasvun haittavaikutuksia, kuten luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista, enemmän sakottavaksi.
Tutkimuksessa on luotu täsmällinen malli maailmasta, joka on luonteeltaan epävakaa ja ennakoimaton. Ilmastonmuutoksen 86 vuoden vaikutukset on ilmoitettu kahdella desimaalilla, vaikka maapallon kyky ylläpitää elämää voi myös romahtaa tarkasteluperiodilla täysin. Voi olla, että ekonomistit tuntevat matematiikkaa juuri riittävästi sokaistuakseen sen voimasta.
Eturiviin ponnahtanut tutkimus näyttää useille maille mitättömiä talousvaikutuksia, mikä voi pienentää ilmastonmuutoksen torjuntahaluja. Vain muutaman kymmenyksen pienempi talouskasvu lupaa kuitenkin loistavaa tulevaisuutta. Päästöjen rajoitukset voidaan tulkita tarpeettomiksi ja vapaamatkustus muiden uhrauksilla mielekkääksi.
Kansainvälinen järjestelypankki lanseerasi viime kuussa termin vihreä joutsen, joka tarkoittaa ilmastonmuutoksesta johtuvaa ”mustaa joutsenta” eli harvinaista, vaikutuksiltaan äärimmäistä ja ennustamatonta tapahtumaa. Vihreät joutsenet eroavat kuitenkin mustista siinä, että vaikka ilmastonmuutoksen vaikutuksen ovat tuntemattomia, silti tiedetään haittoja muodostuvan jossain suhteessa fyysisistä vahingoista ja siirtymäkustannuksista vähähiiliseen talouteen.
Todennäköisimmin valtiot itsekkyydessään viivyttelevät ilmastonmuutoksen torjunnassa, kunnes fyysisten vahinkojen lisääntyvä näyttö pakottaa lopulta vahvan torjuntareaktion. Tällöin usko pienten hyvinvointitappioiden uraan loppuu ja siirtymä ilmastopolitiikassa, kuluttajien valinnoissa ja uusissa teknologioissa luo nopeasti voittajia ja häviäjiä.
Tällöin hiili-intensiiviseen talouteen nojaavat energiareservit sekä tuotanto- ja jakeluketjut voivat nopeasti menettää kannattavuutensa. Tappioiden kristallisoituessa sijoittajat pyrkivät pääsemään nopeasti eroon omistuksistaan, mikä voi johtaa paniikkimyynteihin ja lopulta finanssikriisiin. Pienen hiilijalanjäljen omaavat vastuulliset sijoittajat pääsevät tästä rytinästä muita kuivemmin jaloin ja voivat hyötyä uuden teknologian käyttöönotosta.
Kun vihreä joutsen nielaisee ekonomistien sammakot, toivot sijoittaneesi vastuullisesti, megatrendejä hakien ja riskienhallintaa kunnioittaen.
Hannu Nummiaro
Kirjoittaja on LähiTapiola Varainhoidon yksityistalouden ekonomisti.
Jos sinun on hypättävä lentokoneesta ja hyppymestari tarjoaa sinulle päävarjon lisäksi myös varavarjoa, kieltäydytkö varavarjosta sillä perusteella, että päävarjon aukeamattomuusriski on saatettu ennustaa pahasti pieleen?
Vai kieltäydytkö kaikista laskuvarjoista ja hyppäät pelkissä kalsareissa - koska emmehän vielä tiedä, miten juuri sinun tapauksessasi käy, kun osut maahan 200 km/h ?
Ilmastonihilismillä on oikeutuksensa, mutta niin on arkirealismillakin.
Kommentoi