Koronakriisi lisää valtion velkaa ja ikääntyminen haastaa julkisen talouden kestävyyden. LähiTapiolan kyselyssä selvitettiin mitä toimia suomalaiset kannattavat julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kyselyn keinot voi luokitella kolmeen kokonaisuuteen kuvassa 1 esitetyllä tavalla.
Menoleikkauksia kannattaa 34 prosenttia ja veronkorotuksia 25 prosenttia vastaajista. Vyötä olisi siis kiristettävä molemmista päistä, mutta isoin paino menopuolella. Haasteena vyönkiristyksissä on, että ne voivat myös pahentaa tilannetta, jos finanssipoliittinen kiristys heikentää taloutta enemmän kuin korjaa budjettivajetta.
Työn lisääminen, eli kaikki työllisyysasteen nousuun tähtäävät uudistukset, työurien pidentäminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen, olisi varmempi tapa. Työn lisääntymisen kautta useampi suomalainen olisi julkisen talouden nettomaksaja.
Kannatusta saavat myös erilaiset luovat ratkaisut, joissa lupaus tai nykyjärjestelmä rikotaan jolloin tapaa. Valtion velkajärjestely on yllättävän hyväksytty keino ja miltei yhtä suosittu on eurosta eroaminen ja devalvointi tarvittaessa. Myös helikopterirahalle löytyy ymmärrystä. Nämä keinot voivat johtaa inflaatio kiihtymiseen.
Kuva 1. Kyselyn tulokset
Menoleikkauksiin suhtautumista voidaan käyttää talouspoliittisen oikeisto-vasemmisto -akselin määrittämiseen, mikä näkyy vastauksissa (kuva 2). Kokoomusta äänestävistä 64 prosenttia kannattaa menoleikkauksia.
Vasemmistoliiton kannattajille leikkaukset eivät maistu, vaan heille mieluisin keino olisi verojen nosto. Niin sanottu vihervasemmisto on vahvasti veroleirissä.
Keskustan kannattajat nostavat tärkeimmäksi keinoksi työn lisäämisen, mutta hekään eivät liikoja uudesta kiky-sopimuksesta innostu. Vyönkiristysnäkemysten perusteella Keskusta on hallituksen outo lintu.
Työn julkista taloutta tasapainottavaan voimaan luottaa myös pääoman puolue Kokoomus, mutta taas itse työvoiman puolueissa SDP:ssa ja Vasemmistoliitossa vastaanotto on nuiva.
Perussuomalaisia äänestävien mielestä eurosta eroaminen on tärkein keino julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ylivelkaantumisen vuoksi eurosta eroaminen johtaisi käytännössä myös devalvointiin ja valtion velkajärjestelyyn.
Kuva 2. Kyselyn tulokset äänestyskannan mukaan
Marraskuussa Helsingin Yliopisto julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan suurituloiset ovat vähiten halukkaita maksamaan lisää veroja koronakriisin kuittaamiseksi.
LähiTapiolan kyselyssä tulotason noustessa kannatus veronnostoille lisääntyy, kunnes yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevilla kotitalouksilla kääntyy laskuun (kuva 3). Hyvätuloisinkin luokka kuitenkin hyväksyy veronkorotukset laajemmin kuin kaikki vastaajat keskimäärin. Tosin suurituloiset kannattavat useampia tasapainotustoimia, joista osa kanavoituu myös veronkorotuksiin.
Huomattavasti isompi näkemysero on menoleikkausten kannatuksessa, jossa vastaushaarukka tuloluokkien ääripäissä on monin verroin isompi.
Kuva 3. Kyselyn tulokset tulojen mukaan
Konstit on monet, mutta tasapainotustoimien tarpeellisuudesta ollaan yhtä mieltä. Vain viisi prosenttia suhtautuu tilanteeseen tyynen rauhallisesti eli uskoo alhaisten korkojen ja talouskasvun hoitavan velkaongelman.
Hannu Nummiaro
Kommentoi