Viime vuosina moni perhe on pelonsekaisin tuntein odottanut asuntolainansa korontarkistuspäivää. Se kun ei ole viime vuosina tarkoittanut hyviä uutisia, vaan pahimmillaan lainanhoitokulujen kuukausittaista kasvua useilla sadoilla euroilla.
Tämä tilanne on nyt muuttunut. Korkotaso on kääntynyt laskuun, ja korontarkistuspäivä onkin muuttunut ilon päiväksi. Esimerkiksi 200 000 euron asuntolainassa korkokulut ovat saattaneet viime päivien korontarkistuksissa laskea noin 150 euroa kuukaudessa. Vuodessa tämä tekee lähes 1 900 euroa, ei ihan mitätön summa rahaa siis.
Suomessa suurimmat asuntolainat ovat lapsiperheillä, joten etenkin heille korkojen lasku tuo helpotusta. Sen sijaan määräaikaistalletuksia suosivat velattomat kotitaloudet eivät välttämättä riemastu lainkaan korkojen laskusta.
Mitä vapautuneille rahoille kannattaa tehdä?
Ihminen on sopeutuvainen olio. Vallitseviin kulutustottumuksiin sopeudutaan tyypillisesti aika nopeasti. Tätä kutsutaan hedoniseksi adaptaatioksi. Korkojen noustessa moni velallinen kotitalous joutui vähentämään kulutustaan, eikä se tuntunut kivalta, vaikka suoranaiseen pulaan tai puutteeseen korkojen nousu tuskin ketään ajoi.
Moni on jo tottunut tähän trimmattuun kulutukseen, eli hedonista adaptaatiota on tapahtunut. Nyt voikin olla hyvä hetki pysähtyä miettimään, mitä oikeasti kannattaa ja haluaa vapautuvilla rahoilla tehdä, eikä vaan sokeasti palata vanhoihin kulutustottumuksiin.
Mitään yhtä oikeaa vastausta tähän kysymykseen ei tietenkään ole, koska ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat niin paljon. Tässä kuitenkin pieniä vinkkejä, joiden toimivuutta voi omalla kohdallaan pohtia:
Pieni piristys tekee hyvää
Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti haastavia monelle, kun hintojen ja korkojen nousu on syönyt ostovoimaa. Pieni piristys voikin olla paikallaan, jos korkojen lasku tuo helpotusta omaan talouteen.
Ehkäpä muutaman kuukauden ”säästyneillä” korkomenoilla voisi tehdä jotain kivaa perheen tai ystävien kanssa? Mutta samalla kannattaa tehdä myös pidemmän ajan suunnitelma, miten tästä eteenpäin.
Säästäminen kannattaa aina...
Jos kotitaloudella ei ole minkäänlaisia säästöpuskureita, suosittelen niiden keräämistä. Muutaman kuukauden kulutusta vastaava summa on hyvä olla olemassa, sillä yllättäviä rahantarpeita voi aina tulla. Tällöin perheen talous ei heti ajaudu ongelmiin.
Moni perhe onkin viime vuosina joutunut käyttämään säästöjään, kun hinnat ja korot ovat nousseet. Nyt näiden säästöpuskurien kasvattaminen uudelleen on suositeltavaa.
Kun säästämisen ja sijoittamisen mallin omaksuu mahdollisimman aikaisin, kantaa se hedelmää vuosien saatossa, kun varallisuus kasvaa ja korkoa korolle -vaikutus kasvattaa varallisuutta kuin itsestään. Mitä aikaisemmin tämän käyttäytymismallin oppii, sitä helpommalla pääsee.
Jos omassa kotitaloudessa ei pitkäaikaista säästämistä ja sijoittamista ole tehty ollenkaan, voisi olla hyvä idea aloittaa nyt, kun lainanlyhennyksistä jää ”ylimääräisiä” rahoja käyttöön. Pienilläkin summilla pääsee hyvin alkuun.
Sijoituskohteeksi toki kannattaa valita kohde, jonka tuotto-odotus on pitkällä aikavälillä enemmän kuin lainan korko.
..ja myös kuluttaminen on joskus paikallaan
Jos puskurit ovat kunnossa ja pitkäaikaisiakin säästöjä kertyy, voi rahojen kuluttaminen olla eniten perheen tai yksilön hyvinvointia kasvattava teko. Etenkin varttuneemmissa kotitalouksissa on usein säästöjä jo kertynyt, ja mahdolliset lainamäärätkin ovat vuosien varrella pienentyneet. Kansantalouskin kiittää, erityisesti jos kulutus kohdistuu kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin.
Kukin tekee toki rahoillaan mitä itse haluaa, mutta korontarkistuspäivä on hyvä hetki pysähtyä miettimään omaa rahatilannettaan ja haluaako sitä kehittää johonkin suuntaan.
Henna Mikkonen
Kommentoi