Säästäminen ja sijoittaminen ovat tapoja turvata omaa (ja läheisten) taloudellista hyvinvointia niin nykyhetkessä kuin tulevaisuudessakin. Tämä on tärkeää niin miehille kuin naisillekin, mutta näin naistenpäivän kunniaksi ajattelin katsoa asiaa sukupuolten linssien läpi.
Naiset sijoittavat yhä miehiä vähemmän, mutta edistystä on tapahtunut
Jos varoilleen haluaa saada pitkässä juoksussa inflaation ylittävää tuottoa, täytyy katseet kohdistaa perinteisistä talletuksista myös muihin säästökohteisiin, kuten osakkeisiin tai rahastoihin. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan naiset sijoittavat näihin kohteisiin yhä miehiä vähemmän. Naisista 33 prosenttia omistaa pörssiosakkeita tai rahastoja, kun miehillä vastaava luku on 36 prosenttia. Ero ei ole järisyttävän suuri, mutta olemassa kuitenkin.
Eri sijoituskohteista rahastot tuntuvat olevan naisille mieleinen sijoittamisen muoto. Rahastojen osalta nimittäin yhtä moni mies kuin nainenkin omistavat rahastoja. Viime vuosina naiset ovat kirineet miehiä kiinni rahastosijoitusten osuudessa.
Sen sijaan suorat pörssiomistukset tuntuvat olevan selvästi enemmän miesten suosiossa. Miehistä lähes 20 prosenttia omistaa suoria pörssiosakkeita, kun naisilla vastaava luku on vajaat 13 prosenttia. Ero sijoittavien naisten ja miesten osuuden välillä on jopa kasvanut viime vuosina.
Ja todettakoon tähän väliin, että kumpikaan sijoittamisen muoto ei ole toista parempi. Tärkeää on löytää itselleen sopivin tapa sijoittaa. Yksi tykkää seurata yrityksiä ja valita itse sijoituskohteet, jolloin suorat osakkeet ovat luonteva valinta. Toista tämä ei kiinnosta, jolloin rahasto saattaa olla parempi vaihtoehto.
Naisten rahastosijoitukset ovat turvahakuisempia
Naiset siis sijoittavat nykyään yhtä usein rahastoihin kuin miehet, mikä on hieno juttu ja mahdollistaa myös naisten vaurastumisen. Rahastovalinnoissaan naiset ovat kuitenkin yhä turvahakuisempia kuin miehet. Säästöpankin tuore asiakasdata nimittäin paljastaa, että naiset suosivat miehiä enemmän korkopainotteisia rahastoja ja vastaavasti miesten rahastosijoituksissa osakepaino on suurempi. Uskon vahvasti saman pätevän myös muiden pankkien tilastoihin. Pitkällä aikavälillä osakkeet tuottavat korkosijoituksia paremmin, joten voi olettaa naisten tuottojen jäävän pitkässä juoksussa matalammiksi. Tässä naisilla olisi vielä petrattavaa.
Mainittakoon vielä, että yksi mielenkiintoinen poikkeus rahastojoukosta löytyi, nimittäin Säästöpankki Kotimaa -rahasto. Kyseistä Suomeen sijoittavaa rahastoa omistaa suurin piirtein yhtä iso osuus nais- ja miesasiakkaistamme. Ehkäpä tässäkin näkyy jonkinlainen naisten turvahakuisuus; kun osakemarkkinoille lähdetään, sijoitetaan mieluummin tuttuihin ja turvallisemmiksi koettuihin kotimaisiin yhtiöihin.
Miksi naiset sijoittavat yhä miehiä harvemmin ja turvahakuisemmin?
Tätä kysymystä on tutkittu paljon. Syitä löytynee niin naisten alhaisemmasta tulotasosta, yleisestä riskinottohalukkuudesta ja ehkä myös asenteista sijoittamista kohtaa. Tässä kohtaa nostan esiin vielä yhden mahdollisen selittävän tekijän, nimittäin talousosaamisen.
Naisten taloudellinen tietämys on miehiä heikompaa. Tämä tuli jälleen kerran todistetuksi tuoreessa suomalaisten talousosaamista käsittelevässä kyselytutkimuksessa*. Kun blogini aiheena on sijoittaminen, katsoin kyseisestä tutkimuksesta erityisesti sijoittamiseen liittyviä kysymyksiä. Ne käsittelevät korkoa korolle -ilmiötä, riskin ja tuoton välistä yhteyttä sekä hajauttamista. Näissä naisten osaaminen oli miehiä heikompaa kahdessa ensimmäisessä, hajauttamisen merkityksen sen sijaan naiset ymmärsivät miehiä paremmin.
Erityisen suuri ero oli havaittavissa korkoa korolle -kysymyksessä, johon osasi vastata oikein vain 41 prosenttia naisista. Miehistä 57 prosenttia vastasi oikein. Korkoa korolle -efekti** on yksi sijoittamisen ”ihmeistä” ja siksi sen ymmärtäminen on mielestäni erityisen tärkeää. Ja sitä paitsi korkoa korolle -efektin voiman ymmärtäminen voi olla erittäin motivoivaa, kun huomaa, että pienilläkin säästösummilla voi saada kerrytettyä merkittäviä summia, kun sijoitusaika on pitkä. Vaikka olen pyöritellyt lukuja erilaisissa säästölaskureissa monet, monet kerrat, jaksan itsekin yhä yllättyä korkoa korolle efektin voimasta. Kokeilepa vaikka itse!
*https://journal.fi/kak/article/view/135993
Henna Mikkonen
Kommentoi