veronmaksajat.fi

Pitääkö eläkeaikaan varautua myös omin säästöin?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Taloustiedettä kuluttajatwistillä

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Hänen sydäntään lähellä ovat maailman- ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Seuraa X:ssä @HennaMikkonen1

Ennen vanhaan Suomessakin vallitsi ajatus, että julkinen eläkejärjestelmä yhdistettynä omaan asuntoon tarjoaa varmaa eläketurvaa. Viime vuosina näitä molempia ”totuuksia” on haastettu.

Ensinnäkin asuntojen hinnat ovat eriytyneet vahvasti ympäri Suomen. Viimeaikaista suhdanneluontoista hintanotkahdusta lukuun ottamatta, asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ovat nousseet, kun taas monella alueella hinnat ovat polkeneet paikallaan tai jopa laskeneet. On myös alueita, jossa omasta asunnosta on vaikea päästä eroon, kun ostajia ei meinaa löytyä.

Myös luottamus eläkejärjestelmän kestävyyteen on heikentynyt Suomessa viime aikoina. Säästöpankin Säästämisbarometrin mukaan 43 prosenttia suomalaisista oli vuonna 2024 huolestunut tulevan eläkkeensä riittävyydestä. Huolestuneiden osuus on hieman kivunnut ylöspäin viimeisten vuosien aikana, joskin muutokset ovat olleet maltillisia.

Samansuuntaista viestiä kertoi EVA:n tuore asennetutkimus, jonka mukaan lähes puolet suomalaisista arvioi, että maan eläkejärjestelmät romahtavat tulevaisuudessa niin, ettei ansaittuja eläkkeitä kyetä maksamaan.

Kaikesta epäluottamuksesta huolimatta, Suomen eläkejärjestelmä pärjää vertailuissa varsin hyvin. Kansainvälisessä Mercer CFA Institute Global Pension Index -vertailussa Suomi sijoittui 48 maan joukossa sijalle 7 vuonna 2024. Perinteisesti Suomi saa hyvät arviot eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä. Näin myös viime vuonna. Sen sijaan eläkejärjestelmän kestävyyden osalta Suomen sijoitus oli 12. ja se on heikentynyt. Tästä varmasti ihmistenkin epäluottamus tulevaan eläketurvaan kumpuaa. Läpinäkyvyys ja hyvä hallinto eivät paljoa lämmitä, jos järjestelmän rahoitus pettäisi.

Järjestelmä onkin haasteiden äärellä, kun väestö vanhenee ja tulevia eläkkeensaajia on entistä enemmän. Viime vuosien Suomen pörssin heikko kehitys ei ainakaan helpota tilannetta. Näitä asioita pohditaan varmasti parhaillaan käynnissä olevassa eläkeuudistuksen valmistelussa. Odotettavissa on jonkinlaista säätöä järjestelmän kestävyyden varmistamiseksi.

Eläkeaikaan kannattaa varautua, mutta kohtuus kaikessa

Itse luotan Suomen eläkejärjestelmään ja uskon sieltä jonkinlaista eläkettä saavani, kun sen aika koittaa. Tiedostan kuitenkin myös, että eläkkeen suuruuteen liittyy epävarmuutta ja vaikka tulisinkin saamaan ”luvatun” suuruista eläkettä, tarkoittaa se joka tapauksessa pudotusta tulotasoon työssäoloaikaan verrattuna – näin toki kuuluukin olla.

Eläkejärjestelmän ohella eläkeaikaan varautuminen myös omin säästöin on fiksua. Jokaisen kannattaa säästää, jos vaan elämäntilanne antaa siihen myöden. Ja jos ei juuri nyt anna, niin tulevaisuudessa voi antaa. Kotitalouksien säästämisasteen kasvattamista suosittaa Suomelle itse asiassa myös eläkevertailun tehnyt Mercer.

Säästöjen kohdentamiseen kannattaa myös kiinnittää huomioita. Asunto ei ole takuuvarma arvon säilyttäjä edes pitkässä juoksussa, etenkään alueilla, jossa väestö vähenee. Vaikka oma asunto sijaitsisikin kasvukeskuksessa, jossa tämän hetken arvonkehitysnäkymät ovat suotuisat, on varallisuuden riskikeskittymä suuri, jos asunto on ainut sjoituskohde. Ikinä kun ei tiedä, miten maailma muuttuu tulevina vuosikymmeninä.

Asunnon lisäksi säästöjä kannattaakin hajauttaa myös korko- ja osakemarkkinoille. Mitä pidempi on aika eläkepäiviin, sitä suurempi voi osakepaino olla. Mitä aikaisemmin aloittaa, sitä pienemmin panoksin voi päästä hyvään lopputulemaan.

Säästämistä ei toki kannata viedä äärimmäisyyksiin ja eläkepäiviin varautuminen ei tarkoita yltiöpäistä säästämistä ja kaikesta kivasta kuluttamisesta luopumista nuoresta asti. Tärkeää on löytää sopiva balanssi tämän hetken kuluttamisen ja tulevaisuutta varten säästämisen välillä.

Eri elämänvaiheessa tuo balanssi löytyy eri paikasta. Nuorena säästösummat ovat tyypillisesti pienempiä, kun muitakin kuluja elämässä on paljon. Pitkä sijoitusaika yhdistettynä hyviin tuottoihin voi muuttaa nämäkin pienet virrat merkittäväksi potiksi. Keski-ikäisillä säästösummat voivat usein olla jo suurempia, esimerkiksi siinä vaiheessa, kun asuntolaina on maksettu pois, on hyvä hetki ”tuskattomasti” kasvattaa kuukausisäästöjen määrää.

Henna Mikkonen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yksi ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit