Toisinaan kuulee puhuttavan, että Suomessa ei veroteta asuntotuloa, mikä katsotaan verotueksi. Valtiovarainministeriön kokoaman verotukiraportin mukaan asuntotulon verovapaus on suuruusluokaltaan neljä miljardia euroa. Mutta mitä tai mikä on asuntotulo?
Tilastokeskus määrittelee asuntotulon laskennalliseksi nettovuokraksi, joka kuvaa kotitalouden saamaa etua verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen.
Asuntotulon laskennallinen määrä on laskennallisen bruttovuokran ja asumiskustannusten (esim. hoitovastike tai kotivakuutus) sekä mahdollisen asuntolainan korkojen välinen erotus.
Vaikkakin asuntotulosta puhutaan tulona, lienemme kaikki yhtä mieltä, kun käsitämme asuntotulon toteutumatta jääneeksi menoksi.
Oman kodin ostajan – miksei myyjänkin – kannattaa olla perillä asuntotulon olemassaolosta. Mutta miksi?
Aika on rahaa
Kauhtuneisiin ruskeisiin bleisereihin sonnustautuneet kansantaloustieteilijät tietävät hyvin, että kaikella on vaihtoehtoiskustannuksensa.
Vaihtoehtoiskustannus on jotain, minkä hankkimisesta tai saavuttamisesta luopuu valitessaan jotain muuta.
Esimerkiksi, jos säilyttää 100 000 euron omaisuuttaan seteleinä vuoden kotonaan kassakaapissa, voi olla varma, ettei kyseinen varallisuuserä kasva korkoa.
Mikäli kuvitellaan, että pankki tarjoaisi samaiselle rahalle säästötilillä vaikkapa 1 %:n koron, summa kasvaisi korkoa 1 000 euroa. Voidakseen pitää rahat poissa pankista, on kassakaappisäästäjän vaihtoehtoiskustannus tavastaan jemmata rahaa täten 1 000 euroa, ennen veroja.
Vaihtoehtoiskustannus ei välttämättä ole aina mitattavissa euroina: mainitussa esimerkissä rahojen hilloaminen kotinurkissa voi kohottaa kiinteistöönsä kohdistuvan murtovarkauden riskiä. Näin on etenkin silloin, jos omaisuutensa säilytystavasta on paukutellut ajattelemattomasti henkseleitä turuilla ja toreilla.
Miten vaihtoehtoiskustannus liittyy asuntokauppaan?
Vaihtoehtoiskustannus tulee kyseeseen myös oman kodin oston ja myynnin yhteydessä. Jos hankittava asunto vapautuu esimerkiksi kahden kuukauden kuluttua kaupanteon jälkeen, on ostajalla pohdinnan paikka. Näkyykö menetettävä kahden kuukauden asuntotulo sovitussa kauppahinnassa, hoitovastikkeiden ja lainankorkojen lankeamisesta puhumattakaan?
Toisinaan kuulee löperösti perusteltavan, että kannattaa ostaa halvalla remonttia vaativa asunto, jonka voi remontoida itse kuntoon ostamisen jälkeen. Jos ostettava asunto vaatii perusteellisen remontin, on muistettava, ettei remontointi ole ilmaista.
Lisäksi remontti vaatii toteuttajaltaan aikaa: vähintäänkin perehtymistä ja suunnittelua sekä monesti myös remontointia. Kaikki se aika on jostain muusta pois, vaivasta puhumattakaan. Kuinka arvotetaan laminaatin tai keittiön kaakeleiden selaamiseen käytetty aika verkkokaupan nettisivuilla ja rautakaupassa?
Asunnon remontointi voi myös edellyttää sijaisasuntoa. Jos remontti kohdistuu esimerkiksi kylpyhuoneeseen, se voi olla käyttökelvoton jopa viikkoja. Siltä osin asuntotulon hyödystä jää paitsi.
Remontoidun tai muutoin varustelultaan tyydyttävän ja heti muuttovalmiin asunnon hankkiva välttää tämän kurjuuden (lue: vaihtoehtoiskustannuksen).
Samalla muistettakoon, että remontoinnilla saa asunnostaan juuri toivomansa kaltaisen ja remontti on hyödyllinen oppimisprosessi. Lisäksi monia remontointiin liittyviä työkuluja voi vähentää verotuksessaan kotitalousvähennyksenä.
Asuntotulon verotuki
Kun puhutaan verotuista, varsin yleinen mielipide on, että niitä pitäisi karsia. Suomessa asuntotulo on verovapaata, eikä moni välttämättä edes osaa kuvitella tilannetta, jossa näin ei olisi. Sikäli kun asuntotulon verovapaus verotueksi katsotaan, sellaisena siitä tulisi silloin puhua.
Asuntotulon verovapauteen koskeminen aiheuttaisi kuitenkin lievästi ilmaisten napinaa, luultavasti aika paljon voimakkaampiakin vastareaktioita. Sen vuoksi rohkenen olettaa, ettei monikaan poliitikko ole aikeissa kajota tähän verotukeen.
Janne Kalluinen
Eli kun asuu tuetun joukkoliikenteen alueella (Helsinki, Turku, Tampere jne.) se on tällä hetkellä verovapaata joukkoliikennetuloa.
Joukkoliikennetulon vaihtoehtona joukkoliikennepuutos-verovähennys työtuloverosta.
"Asuntotulon laskennallinen määrä on laskennallisen bruttovuokran ja asumiskustannusten (esim. hoitovastike tai kotivakuutus) sekä mahdollisen asuntolainan korkojen välinen erotus."
- Ei kai pelkästään asuntolainan korkojen, vaan myös sen sellaisen pääomasijoituksen tuoton, jonka olisi voinut tehdä vaikka sijoittamalla nykyisen halpakorkoisen lainan asunnon sijaan osakemarkkinoille, ja vuotuisen 4% netto-osinkotuoton hankkimiseen. Tällöinhän erotus muuttuu selvästi vuokralla asujan eduksi.
"Vaikkakin asuntotulosta puhutaan tulona, lienemme kaikki yhtä mieltä, kun käsitämme asuntotulon toteutumatta jääneeksi menoksi." - Ehkäpä, mutta sen (pääoman) tulonhankkimiskustannukset huomioituna !
Käsityksesi asuntotulosta lienee ristiriidassa Tilastokeskuksen näkemyksen kanssa. Ja kuten mainittuakin, asuntotulo huomioi (asunto-)tulonhankkimiskustannukset nimenomaan korkojen osalta. Tosin esimerkiksi lainan nostokulua tai lyhennyskuluja ei käsitteeseen Tilastokeskuksen määritelmällä oteta huomioon. Kuulostaa siltä, että haluaisit huomioida asuntotulon määritelmässä "(pääoman) tulonhankkimiskustannuksen" sijaan asuntoon sijoitetun pääoman vaihtoehtoiskustannuksen.
https://www.stat.fi/meta/kas/asuntotulo.html
Hahmottelemasi esimerkki kuulostaa myös jokseenkin epärealistiselta. On pohdinnan arvoinen asia, voisiko vuokra-asuja todellisuudessa ottaa asuntolainaa, jonka vuokra-asuja sijoittaisi asunnon sijaan osakemarkkinoille ilman asuntoluotottajan suostumusta - itse suhtaudun ajatukseen skeptisesti. Toisekseen voi miettiä, saisiko vuokralla asuja arvopapereihin tarkoitettua sijoituslainaa ylipäätään samalla marginaalilla kuin asunnonostaja asuntoaan varten. Vinkkejä varmoista tavoista saavuttaa 4%:n nettotuotto osakemarkkinoilla otetaan vastaan. :)
Asumisveron taustalla olisi raakaa politiikkaa saada omistaville ryhmille lisätuottoja – mitä nyt ylipäätään voi enää repiä yliverotetuissa valtioissa – ja saada ihmispolot vuokramarkkinoille. Keskittyneet pörssitoimijat omistaa ja säätelee niitä. Oman asumisen vapaus kadehdituttaa ja kansalaiset pitää saatta riippuvuussuhteisiin kaikin keinoin kaikilla tasoilla. Eli helpommin hallittaviksi - takaisin torppariuteen!
Oikea asuntotulon verotus toteutuisi silloin, kun henkilö saa asua kunnan vuokra-asunnossa, jonka vuokra on selvästi alle markkinatason.
Omassa asunnossa asumisen kustannuksista puhuttaessa unohdetaan tavallisesti asunnon sisäpuoliset remontit (vähintään 25 vuoden välein lattiat, keittiö, kylpyhuone) kodinkoneiden uusinnat 5-10 vuoden välein sekä taloyhtiön toteuttamisvastuulle kuuluvat LVIS-, julkisivu-, vesikatto- ja muut remontit.
Velattomassa omistusasunnossa asuva henkilö voisi myydä asunnon, sijoittaa varat pörssiin ja odottaa saavansa lähes 10 %:n tuottoa. Tällä maksaisi vuokran ja jäisi vielä pääoman kasvua korkoa korolle periaatteella. Lisäksi poistuisi riski remonteista ja asunnon arvon alentumisesta.
Oikea asuntotulon verotus toteutuisi silloin, kun henkilö saa asua kunnan vuokra-asunnossa, jonka vuokra on selvästi alle markkinatason.
Omassa asunnossa asumisen kustannuksista puhuttaessa unohdetaan tavallisesti asunnon sisäpuoliset remontit (vähintään 25 vuoden välein lattiat, keittiö, kylpyhuone) kodinkoneiden uusinnat 5-10 vuoden välein sekä taloyhtiön toteuttamisvastuulle kuuluvat LVIS-, julkisivu-, vesikatto- ja muut remontit.
Velattomassa omistusasunnossa asuva henkilö voisi myydä asunnon, sijoittaa varat pörssiin ja odottaa saavansa lähes 10 %:n tuottoa. Tällä maksaisi vuokran ja jäisi vielä pääoman kasvua korkoa korolle periaatteella. Lisäksi poistuisi riski remonteista ja asunnon arvon alentumisesta.
olemattomasta lainasta , näinhän veroja kiertävöt monet tuottavat yritykset
Kommentoi