Asuntotulo – mitä ihmettä se tarkoittaa?

Toisinaan kuulee puhuttavan, että Suomessa ei veroteta asuntotuloa, mikä katsotaan verotueksi. Valtiovarainministeriön kokoaman verotukiraportin mukaan asuntotulon verovapaus on suuruusluokaltaan neljä miljardia euroa. Mutta mitä tai mikä on asuntotulo?

Tilastokeskus määrittelee asuntotulon laskennalliseksi nettovuokraksi, joka kuvaa kotitalouden saamaa etua verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen.

Asuntotulon laskennallinen määrä on laskennallisen bruttovuokran ja asumiskustannusten (esim. hoitovastike tai kotivakuutus) sekä mahdollisen asuntolainan korkojen välinen erotus.

Vaikkakin asuntotulosta puhutaan tulona, lienemme kaikki yhtä mieltä, kun käsitämme asuntotulon toteutumatta jääneeksi menoksi.

Oman kodin ostajan – miksei myyjänkin – kannattaa olla perillä asuntotulon olemassaolosta. Mutta miksi?

Aika on rahaa

Kauhtuneisiin ruskeisiin bleisereihin sonnustautuneet kansantaloustieteilijät tietävät hyvin, että kaikella on vaihtoehtoiskustannuksensa.

Vaihtoehtoiskustannus on jotain, minkä hankkimisesta tai saavuttamisesta luopuu valitessaan jotain muuta.

Esimerkiksi, jos säilyttää 100 000 euron omaisuuttaan seteleinä vuoden kotonaan kassakaapissa, voi olla varma, ettei kyseinen varallisuuserä kasva korkoa.

Mikäli kuvitellaan, että pankki tarjoaisi samaiselle rahalle säästötilillä vaikkapa 1 %:n koron, summa kasvaisi korkoa 1 000 euroa. Voidakseen pitää rahat poissa pankista, on kassakaappisäästäjän vaihtoehtoiskustannus tavastaan jemmata rahaa täten 1 000 euroa, ennen veroja.

Vaihtoehtoiskustannus ei välttämättä ole aina mitattavissa euroina: mainitussa esimerkissä rahojen hilloaminen kotinurkissa voi kohottaa kiinteistöönsä kohdistuvan murtovarkauden riskiä. Näin on etenkin silloin, jos omaisuutensa säilytystavasta on paukutellut ajattelemattomasti henkseleitä turuilla ja toreilla. 

Miten vaihtoehtoiskustannus liittyy asuntokauppaan?

Vaihtoehtoiskustannus tulee kyseeseen myös oman kodin oston ja myynnin yhteydessä. Jos hankittava asunto vapautuu esimerkiksi kahden kuukauden kuluttua kaupanteon jälkeen, on ostajalla pohdinnan paikka. Näkyykö menetettävä kahden kuukauden asuntotulo sovitussa kauppahinnassa, hoitovastikkeiden ja lainankorkojen lankeamisesta puhumattakaan?

Toisinaan kuulee löperösti perusteltavan, että kannattaa ostaa halvalla remonttia vaativa asunto, jonka voi remontoida itse kuntoon ostamisen jälkeen. Jos ostettava asunto vaatii perusteellisen remontin, on muistettava, ettei remontointi ole ilmaista.

Lisäksi remontti vaatii toteuttajaltaan aikaa: vähintäänkin perehtymistä ja suunnittelua sekä monesti myös remontointia. Kaikki se aika on jostain muusta pois, vaivasta puhumattakaan. Kuinka arvotetaan laminaatin tai keittiön kaakeleiden selaamiseen käytetty aika verkkokaupan nettisivuilla ja rautakaupassa?

Asunnon remontointi voi myös edellyttää sijaisasuntoa. Jos remontti kohdistuu esimerkiksi kylpyhuoneeseen, se voi olla käyttökelvoton jopa viikkoja. Siltä osin asuntotulon hyödystä jää paitsi.

Remontoidun tai muutoin varustelultaan tyydyttävän ja heti muuttovalmiin asunnon hankkiva välttää tämän kurjuuden (lue: vaihtoehtoiskustannuksen).

Samalla muistettakoon, että remontoinnilla saa asunnostaan juuri toivomansa kaltaisen ja remontti on hyödyllinen oppimisprosessi. Lisäksi monia remontointiin liittyviä työkuluja voi vähentää verotuksessaan kotitalousvähennyksenä.

Asuntotulon verotuki

Kun puhutaan verotuista, varsin yleinen mielipide on, että niitä pitäisi karsia. Suomessa asuntotulo on verovapaata, eikä moni välttämättä edes osaa kuvitella tilannetta, jossa näin ei olisi. Sikäli kun asuntotulon verovapaus verotueksi katsotaan, sellaisena siitä tulisi silloin puhua.

Asuntotulon verovapauteen koskeminen aiheuttaisi kuitenkin lievästi ilmaisten napinaa, luultavasti aika paljon voimakkaampiakin vastareaktioita. Sen vuoksi rohkenen olettaa, ettei monikaan poliitikko ole aikeissa kajota tähän verotukeen.

Janne Kalluinen