Eläketulon lisäveroa määrättiin vuonna 2018 maksettavaksi yhteensä noin 57,9 miljoonaa euroa. Verohallinnon tilastotietokannan mukaan lisäveroa lankesi 51 611 eläkkeensaajalle.
Tietokannasta selviää, että samaisena vuonna eläketuloa saaneita oli yhteensä 1 688 736 kappaletta. Eläketulon lisävero koski siis noin kolmea prosenttia kaikista eläkkeensaajista.
Verohallinnon tilastotietokanta tarjoaa kuitenkin myös tarkempia tilastoja lisäveron – jota raippaveroksikin on kutsuttu – maksajista.
Eläkeläiseksi tilastotietokannassa katsotaan henkilö, jonka ”eläketulo verovuoden aikana on vähintään 1 000 euroa ja jolla eläketulon osuus on vähintään 50 prosenttia veronalaisista kokonaistuloista (ansiotulot + veronalaiset pääomatulot)”.
Jos eläkettä saavan henkilön veronalaisista kokonaistuloista yli puolet on muuta kuin eläkettä, hänet voidaan luokitella esimerkiksi palkansaajaksi, työttömäksi, pääomatulon saajaksi tms. Työssäkäyvä eläkkeensaaja katsotaan palkansaajaksi, jos hänen 10 000 euroa ylittävistä veronalaisista tuloistaan valtaosa on palkkaa.
Eläketulon lisäveroa maksaneista 51 611 henkilöstä valtaosa, 48 299 (93,6 %), kuuluu eläkeläisten kategoriaan. He kantoivat eläketulon lisäveron maksutaakasta 52,9 miljoonaa euroa (91,5 % koko summasta).
Pääomatulon saajiksi eläketulon lisäveron maksajista lukeutui 1 843 henkilöä (3,6 %). He osallistuivat väkevämmin lisäveron maksamiseen 2,9 miljoonan euron osuudellaan (5,0 % koko summasta). Kyseiset pääomatulon saajat ovat siis luokittelustaan huolimatta eläkkeensaajia, joiden veronalaisista tuloista valtaosa koostui pääomatuloista.
Suurin osa muista eläketulon lisäveroa maksaneista kategorisoituivat palkansaajiksi, rajoitetusti verovelvollisiksi sekä elinkeinonharjoittajiksi.
| Vuosi 2018 | Summa, e/v. |
Maksajat, lkm |
Keskiarvo, e/v. |
Mediaani, e/v. |
Summa, % kokonais- määrästä |
Maksajat, % kaikista |
| Yhteensä* | 57860170 | 51 611 | 1 121 | 630 | 100,00 % | 100,00 % |
| Rajoitetusti verovelvollinen | 365 392 | 242 | 1 510 | 729 | 0,60 % | 0,50 % |
| Palkansaaja | 328 546 | 946 | 1 404 | 703 | 2,30 % | 1,80 % |
| Eläkeläinen | 52937720 | 48 299 | 1 096 | 622 | 91,50 % | 93,60 % |
| Maatalouden harjoittaja | 21 638 | 33 | 656 | .. | 0,00 % | 0,10 % |
| Elinkeinon- harjoittaja |
231 195 | 189 | 1223 | 948 | 0,40 % | 0,40 % |
| Pääomatulon saaja |
2 919 928 | 1 843 | 1 584 | 818 | 5,00 % | 3,60 % |
| Muut | 47 169 | 44 | 1 072 | .. | 0,10 % | 0,10 % |
* Yhteensä -rivi sisältää tietoja lukumääräisesti hyvin pienistä ryhmistä, esimerkiksi työttömät, joita ei Verohallinnon tilastotietokannan peittosääntöjen vuoksi näy tilastoissa yksityiskohtaisesti.
Eläketulon lisävero tuli käytäntöön vuonna 2013, jolloin veron määrä oli 6,00 prosenttia 45 000 euron eläketulovähennyksellä vähennetyn eläketulon ylittävästä osasta. Vuodesta 2017 alkaen veron laskentaperuste aleni 5,85 prosenttiin ja tulon alarajaa nostettiin 47 000 euroon.
Muutoksen seurauksena eläketulon lisäveroa maksoi pienempi joukko, minkä lisäksi verokertymässä tapahtui pieni notkahdus. Veron määräytymisperusteisiin ei ole tehty muutoksia vuoden 2017 jälkeen.
Mikäli veron perusteisiin ei tehdä muutoksia, väestön vanhenemisen ja työeläkkeiden indeksitarkistuksien vuoksi eläketulon lisäveroa maksavien joukon voi ennakoida kasvavan.
Janne Kalluinen
Mutta laskelman yläpuolella on "veroihin ja maksuihin tehtävät lisäykset" eli raippavero 3,1 t.Mikii se ei ole edellisessä laskelmassa kun se joka vuosi sinä toistuu? Silloin veroprosenttini on helppo laskea 46,7%.
Miksi nämä ovat vuodesta toiseen eri sarakkeissa ikäänkuin raippavero olisi jonkinlainen tilapäinen sakko?
Kommentoi