Valtionvarainministeripuolueesta ehdotetaan uudistusta eläkkeiden verotukseen.
Pähkinänkuoressa uudistuksen ideana on, että eläketuloa ja palkkatuloja verotettaisiin jatkossa erikseen. Ajatuksena on saada eläkeläisiä jatkamaan työelämässä eläkkeelläkin.
Ehdotusta ja nykytilannetta erottaa se, että eläke- ja palkkatulot verotetaan tänä päivänä molemmat ansiotulona. Moni kenties mieltää sanan ”ansiotulo” yksinomaan työtulona, mutta muun muassa eläketulo on siis ansiotuloa. Palkka- ja eläketuloille myönnetään kuitenkin eri verovähennyksiä.
Palkan ja eläkkeen yhdistelmällä henkilö voi olla yhtä aikaa oikeutettu esimerkiksi työtulovähennykseen ja samaan aikaan eläketulovähennykset pienentävät verotettavaa tuloa.
Mikäli palkansaaja ja eläkkeensaaja saavat samansuuruista tuloa, voi heidän veroprosenteissaan olla hieman eroa riippuen tulotasosta, mutta eläkeläisen marginaaliveroprosentit voivat olla ”tavallista” palkansaajaa huomattavastikin alhaisemmat, jos vuositulo kasvaa lisäpalkasta.
Esimerkiksi, tänä vuonna 20 000 euroa tienaavan palkansaajan kohdalla 6 000 euron lisätienestistä käteen jää noin 3 624 euroa; siinä missä 20 000 euron vuosieläkkeen päälle tienatusta 6 000 euron palkasta jäisi käteen noin 4 283 euroa.
Jos lähtötaso olisi 30 000 euroa, 6 000 euron palkka kasvattaisi nettotuloa palkansaajalla 3 285 euroa ja eläkeläisellä 4 080 euroa. [1]
Moni kenties yllättyy kuullessaan nämä luvut. Ei myöskään sovi unohtaa, että vanhuuseläkkeellä palkasta voi jäädä käteen vielä enemmän, sillä palkasta peritään vanhemmiten vähemmän myös veronluonteisia sosiaalivakuutusmaksuja.
Näin ollen 53–62 -vuotias palkansaaja maksaa palkastaan korotettua työeläkevakuutusmaksua (8,65 % v. 2020), kun 63–67-vuotiaan työeläkevakuutusmaksu alenee 7,15 %:iin. Työttömyysvakuutusmaksu (1,25 % v. 2020) koskee 17–64 -vuotiaan palkkaa, sairausvakuutuksen päivärahamaksu koskee vastaavasti 16–67 -vuotiasta (1,18 % v. 2020).
Kun ikärajan ylittää, maksuvelvollisuus poistuu ja käteen jää aiempaa enemmän. Samalla tulee toki muistaa, että esimerkiksi työeläkevakuutusmaksun piiriin kuulumaton palkkatyö ei myöskään kerrytä työeläkettä.
Uudessa eläkeveroehdotuksessa aiotaan ”muuttaa eläkeläisten verotusta niin, että eläketuloa ja ansiotuloa (sic) verotettaisiin erikseen”. Toteutuessaan se luultavasti tarkoittaisi verotuksen kevenemistä työssäkäyvälle eläkeläiselle. Asiaa arvioidaan parhaillaan valtiovarainministeriössä ja on kiintoisaa nähdä, mitä tuleman pitää.
Itse ehdotuksesta hieman irrallaan – olisi kiinnostavaa myös tietää, kuinka laajasti suomalaiset lopulta tuntevat omaa ansiotulojen verotustaan, palkka- ja eläketulojen verovähennyksiä tai palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen ikäsäännöksiä. Puhumattakaan siitä, tunnetaanko ylipäätään, kuinka kevyttä/kireää eläketulon ohella saadun palkkatulon verotus on.
Viimeksi mainitusta tematiikasta kiinnostuneille vinkattakoon aiempi blogini Työskentely eläkkeellä – paljonko palkasta jää käteen? Luvut ovat viime vuodelta, mutta toimivat kuluvankin vuoden osalta suuntaa-antavasti.
Janne Kalluinen
[1] Vuoden 2020 keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla, 17–52- tai 63–64 -vuotiaan sosiaalivakuutusmaksut ja viran puolesta myönnettävät vähennykset huomioituna.
Kommentoi