Oman kodin hankinnassa tyypillisesti esiin nouseva pohdinta on, sijaitseeko hankittava kohde omalla tontilla vai vuokratontilla. Omien ja vuokratonttien riskeistä puhuttaessa vuokratontin riskit painottuvat ja oman tontin riskit jäävät vähemmälle. Toki on paikallaan todeta, että kyseinen näkemys voi olla subjektiivinen.
Oman tontin eduksi luetaan sen ennustettavuus ja selväpiirteisyys, tontti on oma ja sillä sipuli. Kun tontti on oma, ei tarvitse murehtia tontin tulevia vuokrankorotuksia.
Vuokratonttiin liittyy epävarmuutta, jota omassa tontissa ei ole. Toisaalta asuntotonttien vuokrasopimukset tehdään usein kymmenien vuosien pituisiksi ja vuokraa tarkistetaan vuosittain jollakin sopimukseen kirjatulla ehdolla. Toki vuokrasopimukseen saattaa liittyä muitakin ehtoja, joilla oman tontin omistajan ei tarvitse vaivata päätään.
Vuokratontin omistaja on monesti kunta (joiksi kaupungitkin lukeutuvat), muttei aina. Eri vuokranantajilla voi olla erilaisia tapoja lähestyä sitä, kuinka laupeasti vuokralaisia on sopivaa kohdella vuokrasopimuksen uusimisen hetkellä. Ja kyllä, siinä piilee vuokralaisen kannalta riski.
Vuokratontilla taloyhtiön ei toisaalta tarvitse maksaa maapohjan kiinteistöveroa. On toki tontin omistajan ja vuokralaisen välinen sopimusasia, jos maapohjan kiinteistöverotus vaikuttaa tontin vuokraan tavalla tai toisella.
Omien tonttien kiinteistöverotulot tilitetään kunnille (ei valtiolle). Jos kunta omistaa tontin, vuokratulot tilitetään niin ikään kunnalle.
Kuntien ja valtion veroratkaisut
Kunnat päättävät vuosittain maapohjiin kohdistuvista kiinteistöveroprosenteistaan. Siinä piilee riski veron nousemisesta, jos veroprosentti ei ole ylärajalla (2,00 % v. 2024); tai laskemisesta, jos veroprosentti ei ole alarajalla (1,30 % v. 2024). Valtio voi muuttaa ylä- tai alarajaa. Myös valtio voi siis nostaa tonttiin kohdistuvaa kiinteistöverotusta alarajakorotuksella – sekin on riski.
Esimerkkinä tästä on hallituksen päätös nostaa maapohjiin kohdistuvan kiinteistöveroprosenttien alarajaa (katso täältä arvioita, kuinka muutos vaikuttaa eri kaupungeissa) kertaheitolla 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin vuonna 2024. Manner-Suomen 245 kunnassa maapohjaan sovellettava kiinteistöveroprosentti on alle 1,30 % vuonna 2023, jolloin maapohjia on verotettu yleisellä kiinteistöveroprosentilla, josta maapohjat ollaan nyt eriyttämässä.
Niissä kunnissa, joissa maapohjiin soveltuva veroprosentti nousee 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin, maapohjan kiinteistövero nousee 40 prosenttia vuodenvaihteessa. Monen oman tontin omistajan poliittinen riski realisoitui, jälleen. Viimeksi maapohjia koskeva kiinteistöveroprosenttien alaraja nousi vuonna 2017.
Vuoden 2024 alarajakorotusta koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan, että kiinteistövero on taloustieteilijöiden keskuudessa suosittu, koska sitä pidetään vähemmän vääristävänä kuin muita veroja. Lisäksi kiinteistöverotuksen todettiin olevan Suomessa melko matalalla tasolla ja että kansainvälisten järjestöjen arvioissa on suositeltu kiinteistöverojen osuuden kasvattamista. Ei voi sulkea pois, että kuntapäättäjät tai eduskunta eivät olisi suositukselle myötämielisiä.
Kiinteistöverotus muuttunee lähitulevaisuudessa vielä lisää, sillä hallitus on ohjelmansa mukaan toteuttamassa kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen. Hanke on nytkähtämässä eteenpäin keväällä 2024, ja sillä on tarkoitus korjata kiinteistöverotuksen vanhentuneisiin verotusarvoihin liittyviä ongelmia. Tontin omistajan kannalta tontin kiinteistövero voi siis nousta tai laskea, joten riski on ylä- tai alasuuntainen.[i]
Summa summarum: oma tontti tai vuokratontti – sehän on riski.
Janne Kalluinen
[i] Maapohjien kiinteistöverotusta koskeneen hallituksen esityksen käsittelyssä valtiovarainvaliokunta ehdotti mietinnössään eduskunnan edellyttävän, että maapohjan kiinteistöveron alarajan muutos otetaan huomioon, kun arvioidaan kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksesta aiheutuvien muutoksien kohtuullisuutta kiinteistön omistajille pitkällä aikavälillä. Eduskunta hyväksyi lauselman.
Kommentoi