Osinkojen verotus on ollut Suomi-Twitterin ykköspuheenaiheita vapunpäivästä lähtien. Otsikon kysymystä voisi lähestyä seuraavasti: luonnolliselle henkilölle lankeaa aina veronalaista tuloa, kun tämä osakeyhtiöstä osinkoa pankkitililleen saa.
Sen lisäksi: ennen kuin yhtiö voi jakaa osinkoa, sen on tehtävä tulosta. Yhtiö maksaa tuloksestaan yhteisöveroa.
Osinkojen verokohteluun liittyy olennaisesti, onko osinko saatu julkisesti noteeratusta yhtiöstä (pörssiyhtiöstä) vai muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä. Teksti koskee suomalaisia osakeyhtiöitä.
Yhteisövero maksetaan tuloksesta
Osingon kokonaisverorasitusta pohtiessa on ensinnä syytä ottaa huomioon, että osakeyhtiöt maksavat tuloksestaan yhteisöveroa. Yhteisöverokanta on Suomessa 20 prosenttia. Voidakseen jakaa 100 euroa osinkoina, osakeyhtiön tulee tehdä tulosta 125 euroa, josta maksetaan ensin 25 euroa yhteisöveroa.
Yli 50 000 euron tuloksesta yhtiön tulee maksaa myös Yle-veroa.
Osingot verotetaan pääomatulona tai ansiotulona
Pääomatulojen verokanta vuonna 2020 on 30 prosenttia 30 000 euroon asti. Rajan ylittävältä osalta verokanta on 34 prosenttia.
Pörssiyhtiöstä saaduista osingoista veronalaista on 85 prosenttia, kun taas 15 prosenttia on verovapaata. Toisin sanoen, 100 euron osingosta veronalainen osuus on 85 euroa, jota verotetaan pääomatulojen verokannalla. Satasen osingosta veroihin menee 25,5 prosenttia (100 e * 85 % * 30 % = 25,5 e). Osakesäästötilille maksetun osingon verotukseen tämä ei tällaisenaan päde.
Pörssiyhtiöstä saadun osingon verotus ei ole kovin monimutkaista. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osingon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti yhtiön osakkeille lasketun matemaattinen arvo (yhtiön nettovarallisuus jaettuna osakkeiden määrällä).
Osingosta, joka vastaa enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa. Tällaista osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa, osingoista 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Osingosta, joka ylittää 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, on 75 prosenttia veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.
Kun listaamaton yhtiö jakaa osinkoa, 100 euron osingosta veronalaista on siis kaikissa tapauksissa vähintään 25 prosenttia. Jos 100 euron osingosta veronalaista pääomatuloa on neljännes (25 e), veroa maksetaan tällöin 7,5 prosenttia osingosta, kun pääomatulon verokanta on 30 prosenttia (25 e * 30 % = 7,5 e).
Kun 125 euron tulos halutaan jakaa osakkaalle, tuloksesta on mennyt yhteisöveroon 25 euroa ja pääomatulojen veroon 7,5 euroa.
Yhteisövero on siis 20 prosenttia tuloksesta (125 e*20 %), pääomatulon vero vähintään 6 prosenttia tuloksesta (7,5 e/125 e) JA vähintään 7,5 prosenttia osingosta (7,5 e/100 e). Listaamattoman yhtiön luonnolliselle henkilölle jaetun voiton kokonaisverorasitus on näin vähintään 26 % (32,5 e/125 e).
Mikäli osinko verotetaan ansiotulona, olisi se teoriassa mahdollista saada niin, ettei siitä vähennyksien jälkeen lankeaisi veroa henkilöverotuksessa, jos henkilön yhteenlasketut ansiotulot ovat pienet. Yhtiö maksaisi siinäkin tapauksessa yhteisöveronsa normaalisti.
Verovapaat osingot?
Kuten todettua, luonnollinen henkilö ei voi saada osinkoa euroakaan niin, ettei siitä muodostuisi veronalaista tuloa. Yhteisövero on maksettu tuloksesta jo tätä ennen, eikä sitä tule jättää huomiotta.
Kun pörssiyhtiö haluaa jakaa osakkaalle 125 euron tuloksensa osinkoina, verorasitus yhteisö- ja pääomatulojen verot huomioiden on 50,5 euroa (40,4 % tuloksesta), kun osakkaan verotettava pääomatulo < 30 000 euroa. Listaamattoman yhtiön verorasitus on vastaavasti 32,5 euroa (26 % tuloksesta), kun osinko verotetaan pääomatulona.
Osinkojen verotus on monimutkaista ja tuskin kaikki yrittäjätkään tuntevat osinkojen verotusta prikulleen. Luultavaa on, että moni ei-yrittäjäkin haluaisi ymmärtää, kuinka osinkoja todella verotetaan. Jos yrittäjien kerrotaan nauttivan verovapaista osingoista, on olemassa iso riski ymmärtää, että yrittäjät eivät joutuisi maksamaan osingoistaan veroja.
Siksi verovapaita osinkoja ei voikaan mainita, etteivätkö yrittäjät siitä provosoituisi. Närkästyksen ymmärtää hyvin, sillä viime kädessä ainoa tapa välttyä yhteisöverolta ja osinkojen verolta on pitäytyminen tuloksenteolta. Olisiko toiminta silloin pikemmin yleishyödyllistä kuin voittoa tavoittelevaa?
Kaiken aikaa on myös kuumeisesti keskusteltu, mitä on veronkierto, verovälttely, verosuunnittelu, tulonmuunto; ketkä näitä harrastavat; ja miten osinkojen verotusta tulisi kehittää. Eikä nykytilan arvioinnissa sinänsä mitään väärää olekaan, päinvastoin.
Verovapaat osingot terminä ei tee osinkojen verotuksen käsittämisestä helppoa, mutta se herättää voimakkaita tunteita. Mielipiteen muodostaminen osinkojen verotuksesta on helppoa – valistunut mielipide vaatii jo taustatietoa. Mikäli tätä taustatietoa ei ole, voiko ennustaa kovin hedelmällisen osinkoverokeskustelun viriämistä?
Janne Kalluinen
Osingon saajaa verotetaan vain veronalaisista tuloista, osingon maksan tulee periä ennakonpidätys vain veronalaisen tulojen osalta. Osingon maksaja ei saa periä ennakonpidätystä verovapaan tulon osalta eikä verottaja saa verottaa verovapaata tuloja.
Verovelvollista verotetaan lopullisessa verotuksessa kaikista hänen saamistaan Veronalaisista tuloistaan. Tuloista määräytyvät verot peritään ennakkoon ennakonpidätyksenä. Ennakonpidätyksen toimittaminen ei ole verotuksen toimittamista,
www.iplaw.fi
Jos jaetaan 80 000 euroa on veroa maksettu 1 000 000 euron tuloksesta eli 200 000 euroa.
Voisiko kirjoittaja selventää tätä, kiitoksia?
Kenties jutun lopulla olevan kuvan tarkastelu auttaa asian hahmottamisessa. Osinkoa ei ole mahdollista saada niin, että siitä ei muodostuisi veronalaista tuloa.
Kommentoi