Monet suomalaiset verotuksesta kiinnostuneet ovat varsin uteliaita Viron tuloverotusta kohtaan, kenties maan matalahkon tuloveroprosentin vuoksi. Viron tuloverotuksessa on käytössä yksi tuloveroprosentti, joka siis on 20 prosenttia verotettavasta tulosta vielä vuonna 2024.
Virossa vuonna 1983 tai sen jälkeen syntynyt palkansaaja maksaa tuloveron ohella palkastaan eläke- (2 %) ja työttömyysvakuutusmaksua (1,6 %), jotka ovat vähennyskelpoisia verotettavasta tulosta.
Perusvähennys muodostaa Viron tuloverotukseen progressiivisuutta erityisesti tyypillisillä virolaisilla palkkatasoilla, joten verotuksen ei voi katsoa olevan puhtaan ”tasaveroista”, kuten voisi luulla. Verotus ei toisaalta enää kuitenkaan kiristy 26 000 euron päälle tienatusta lisäeurosta, jonka jälkeen marginaali on 22,9 prosenttia (ml. em. sosiaalivakuutusmaksut) aina äärettömään asti.
Suomen ansiotuloverotuksesta voidaan yleisesti todeta, että pienten palkkojen verotus ei Suomessa ole järin kireää erityisesti Viroon verrattuna, mutta toisaalta suomalaisen palkansaajan marginaalivero nousee jo liki 50 prosenttiin keskipalkkaan nähden jo jonkin verran pienemmillä tuloilla.
Jos Viron keskipalkka oli vuonna 2023 noin 1 832 euroa/kk (mediaani 1 501 euroa/kk), keskiansio 2024 lienee noin 24 000 e/v. paikkeilla. Tällä vuositulolla veroihin ja veronluonteisiin maksuihin menisi Virossa 22,2 % bruttopalkasta, siinä missä Suomessa vastaava veroprosentti olisi selvästi matalampi: 15,8 %.
Erot ovat vielä räikeämpiä pienemmillä tulotasoilla: 18 000 euron vuositulolla virolaisen palkansaajan tuloveroprosentti on 17,1, siinä missä Suomessa vastaavasta palkasta veroihin ja maksuihin menisi 9,4 %, eli 7,7 prosenttiyksikköä vähemmän. Veroprosentti on Virossa Suomea korkeampi tulovälillä 11 000–34 000 euroa/v.
Sikäli kun Virossa vuonna 2023 palkkajakauman 2. desiilin palkkataso oli 861 euroa/kk ja 9. desiilin 2 493 euroa/kk, voidaan päätellä, että Virossa verotetuista palkansaajista suurin osa maksaa palkastaan veroja ja veronluonteisia maksuja vuonna 2024 enemmän kuin (kuvitteellisessa) tilanteessa, jossa tulot olisi verotettu Suomen veroperusteilla.
Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani kuukaudessa vuonna 2022 Suomessa oli 3 411 euroa kuukaudessa ja keskiarvo 3 848 euroa. Vuodelle 2024 mainitut keskiluvut kohonnevat noin kolmen sadan euron verran. Lomaraha korottaa Suomessa palkansaajien vuosituloa noin 0,5 kk:n palkkaa vastaavalla määrällä.
Suurempia eroja toki nähdään Suomen kokoaikaisten palkansaajien keskitulojen ja sitä suurempien tulojen kohdalla. Suomen alemmat veroprosentit alkavat kuroutua nopeasti reilun 25 000 euron vuositulon jälkeen, kun Viron osalta palkansaajan marginaali laskee pakolliset sosiaalivakuutusmaksut huomoiden 37,4 prosentista 22,9 prosenttiin. Tästä perusvähennyksen aiheuttamasta niin kutsutusta ”(marginaali-)verokyttyrästä” on Virossa haluttu päästä eroon.
Suomessa marginaali nousee vajaan 30 000 euron kohdalla jo 42,9 prosenttiin ja 38 000 euron tuloilla jo 48,8 prosenttiin. Kuusinumeroisilla palkkatasoilla marginaali nousee likelle 60 prosenttia, mistä lisätietoa voi tarkastella täällä.
Vertailukuvion tulkinnassa voitaneen tehdä johtopäätös, että kummassakin maassa verotetaan hanakammin niitä tulotasoja, joita maassa keskimäärin esiintyy runsaammin. Keskeinen ero maiden välillä on, että Virossa lisätulojen marginaalivero on etenkin suurilla palkkatuloilla huomattavasti Suomea matalampi.
Maininnan kuitenkin ansaitsee, että Virossa toisaalta työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut ovat selvästi Suomea korkeammat (Lisätietoa s. 33, 46 ja 54), mikä kohottaa työhön kohdistuvaa verorasitusta.
Virossa palkan verotukseen on kaavailtu muutoksia lähivuosina: tuloveroprosentti on nousemassa 22 prosenttiin vuonna 2025. Se nousee edelleen 24 prosenttiin vuonna 2026, mutta samalla Viron perusvähennyksen tulovähenteisyys ollaan poistamassa. Se myös höyläisi pois Viron marginaaliverokyttyrän, minkä seurauksena monen palkansaajan verotus kevenee tuloveroprosentin nousu huomioidenkin.
Laskentaoletukset:
Viro: 1983 tai myöhemmin syntynyt yksinasuva lapseton henkilö, sova-maksut sisältyvät veroprosenttiin
Suomi: 18–52-vuotias palkansaaja, keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit (lapsiluvulla ei merkitystä tuloverotukseen 2024), vain viran puolesta myönnettävät vähennykset huomioitu
Janne Kalluinen
Päivitetty 9.8.2024: Lisätty täsmennys koskien suomalaisten palkansaajien mediaanituloa vuonna 2022.
Kommentoi