Kun omaa asuntoa käyttää työn tekemiseen, tai jos on vuokrannut työskentelyä varten tilan, siitä johtuvia kuluja voidaan vähentää verotuksessa. Myös etätyön teosta voidaan myöntää työhuonevähennys.
Kirjoitushetkellä asia on ajankohtainen ja mitä tärkein: työskentely kotona, silloin kun se on mahdollista, vähentää omaa ja muiden altistumista virusinfektioille. Mikä siis olisikaan parempi aika muistuttaa työhuonevähennyksestä kuin nyt?
Samalla esitäytetyt veroilmoitukset verovuodelta 2019 ovat useimmilla jo Omaverossa ja alkavat vähitellen kolahdella postiluukuista. Määräpäivien lähestyessä kaiken myllerryksen keskellä on paikallaan muistuttaa, millä perustein työhuonevähennys myönnetään.
Verovuoden 2020 työhuonevähennys vahvistetaan vuoden 2020 lopussa. Seuraava teksti koskee siis verovuotta 2019.
Työhuonevähennys 2019
Työhuonevähennystä voi saada, mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työpistettä/-huonetta työpaikalle, tai että työhön liittyy huomattavasti kotona tehtävää työtä.
Jos työskentelyä varten on hankittu erillinen työhuone, ovat kaikki siitä johtuvat menot vähennyskelpoisia. Työhuoneesta aiheutuvia kuluja voidaan vähentää verotuksessa todellisten kulujen mukaan, jolloin vähennyskelpoisina menoina voidaan luotettavan selvityksen mukaan vähentää esimerkiksi vuokra-, valaistus-, lämmitys-, korjaus- ja siivouskuluja. Kun samaa tilaa käytetään asumiseen, on työkäytön osuuden selvittäminen vaikeaa tai mahdotonta.
Useimmiten työhuonevähennys myönnetään kaavamaisesti. Työhuonevähennystä myönnetään verovuonna 2019 seuraavasti:
- niille verovelvollisille, joille työnantaja ei ole järjestänyt työhuonetta ja jotka käyttävät työhuonetta pääansiotulonsa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi freelancer-toimittajille: 900 euroa/vuosi
- niille verovelvollisille, jotka käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulonsa tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi eri oppilaitosten opettajille ja sivutoimisille isännöitsijöille tai komitean sihteereille tai maataloudenharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajalle: 450 euroa/vuosi
- sekä niille verovelvollisille, jotka käyttävät asuntoa satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi ja metsätaloudenharjoittajalle: 225 euroa/vuosi
Jos molemmat aviopuolisot käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulojen tai pysyväisluontoisten sivutulojen hankkimiseksi, vähennyksen määrä on puolisoilla yhteensä 675 euroa/vuosi.
Työhuonevähennys voidaan myöntää myös kotona etätyötä tekevälle verovelvolliselle. Tällöin vähennyksen määrä riippuu kotona tehtyjen työpäivien määrästä.
Jos etätyöpäivien määrä on ollut verovuoden 2019 aikana yli 50 prosenttia kaikista työpäivistä, vähennys voidaan myöntää kohdan 1 mukaan (900 e/v.).
Jos verovelvollisen etätyöpäivien määrä verovuonna 2019 on ollut enintään 50 prosenttia työpäivien kokonaismäärästä, työhuonevähennystä voidaan myöntää edellä mainitun kohdan 2 mukaan (450 e/v.).
Työhuonevähennyksen vaikutus verotukseen
Työhuonevähennys katsotaan verotuksessa tulonhankkimiskuluksi. Vaikka palkansaajan todelliset tulonhankkimiskulut olisivat alle 750 euroa, hänelle myönnetään automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennys (kunhan palkkaa kertyy vähintään 750 e/v.).
Mikäli palkansaajan todellisten, palkkatuloon kohdistuvien tulonhankkimiskulujen määrä on yli 750 euroa, kulut kannattaa ilmoittaa veroilmoituksella. Tällöin palkansaaja saa tulonhankkimisvähennyksenä todellisten tulonhankkimiskulujen määrän.
Jos todelliset tulonhankkimiskulut jäävät alle 750 euron, esimerkiksi 450 euroon, vähennyksen hakeminen ei vaikuta palkansaajan verotuksessa. Palkansaaja saa silloin viran puolesta myönnettävän 750 euron tulonhankkimisvähennyksen.
Jos palkansaajalla on kuitenkin muita tulonhankkimiskuluja, kuten esimerkiksi ammattikirjallisuuden ja työhön käytettävien koneiden ja laitteiden hankintamenoja, voi 450 euron työhuonevähennyksestäkin olla hyötyä.
ESIMERKKI: Petterin vuosipalkka 2019 on 40 000 euroa. Petterin työviikko käsitti keskimäärin kolme etätyöpäivää, konttorilla hän päivysti kahtena päivänä viikossa. Vuoden aikana hän myös hankki ammattikirjallisuutta 400 eurolla.
Koska etätyöpäivien määrä on yli 50 prosenttia kaikista työpäivistä, Petteri ilmoittaa työhuonevähennyksen 900 euron suuruisena. Ammattikirjallisuuden hankkiminen oikeuttaa 400 euron tulonhankkimiskuluihin. Petteri saa tulonhankkimisvähennystä todellisten tulonhankkimiskulujen mukaan, yhteensä 1 300 euroa.
Petterin maksamien verojen ja veronluonteisten maksujen määrä on 11 405 euroa. Ellei hän ilmoittaisi hänelle kuuluvia vähennyksiään, määrä olisi 11 632 euroa.
Päivitys 2.4.2020 klo 15.47: maininta vähäisen tai satunnaisen etätyön vaikutuksesta työhuonevähennyksen määrään poistettu tekstistä.
Työhuonevähennyksen vaikutus palkansaajan veroihin 2019
| Palkka, e/v. | Työhuone-vähennys, e/v. | Muut tulon-hankkimiskulut, e/v. | Tulonhankkimis-vähennys, e/v. | Verot ja veron-luonteiset maksut, e/v. |
| 40 000 | 0 | 400 | 750 | 11 632 |
| 40 000 | 450 | 0 | 750 | 11 632 |
| 40 000 | 450 | 400 | 850 | 11 590 |
| 40 000 | 900 | 0 | 900 | 11 570 |
| 40 000 | 900 | 400 | 1 300 | 11 405 |
* keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit huomioitu
* viran puolesta myönnettävät vähennykset huomioitu työhuonevähennyksen ja muiden tulonhankkimiskulujen ohella
* 6,75 % TyEL-maksu ja 1,50 % työttömyysvakuutusmaksu huomioitu
Janne Kalluinen
Kommentoi