Trump on usein korostanut, että Yhdysvallat on kärsinyt taloudellisesti muiden maiden hyötyessä sen kustannuksella. Taloustilastot kuitenkin kertovat Yhdysvaltojen talouden poikkeuksellisesta vahvuudesta. Onko amerikkalaisten tyytymättömyyteen aihetta?
Yhdysvaltojen talous on kasvanut viime vuosina poikkeuksellisen nopeasti. Yhdysvaltalaisten materiaalinen elintaso on karannut jo selvästi korkeammaksi kuin Länsi-Euroopassa. Vuonna 2023 bruttokansantuote (BKT) henkeä kohti oli Yhdysvalloissa jo 41 prosenttia korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin ja 34 prosenttia korkeampi kuin Suomessa.
Pandemian jälkeisinä vuosina USA:n kasvu on toistuvasti ylittänyt ennusteet, ja tammikuussa kansainvälinen valuuttarahasto IMF jälleen nosti Yhdysvaltojen kasvuennustetta 2,8 prosenttiin vuodelle 2025. Tämä oli jo viides yläsuuntainen oikaisu putkeen.
Joulukuussa työttömyysaste oli Yhdysvalloissa 4,1 %, kun Suomessa se oli 8,9 %.
Yhdysvaltojen talouskasvun taustalla on ollut vahva kulutuskysyntä, joka on pitänyt talouden pyörät pyörimässä. Yhdysvalloissa kulutetaan enemmän kuin missään muualla maailmassa, ja kulutusyhteiskunta on vahvasti juurtunut amerikkalaiseen elämäntapaan. Myös yrittämisen kulttuuri on vahva, ja maan innovatiivisuus on vaille vertaa.
Kulttuuri ei kuitenkaan ole ainoa syy vahvaan talouskasvuun. Yhdysvaltojen julkinen sektori on pumpannut rahaa talouteen hurjaa tahtia.
Pandemian aikana ja myös sen jälkeen valtio on elvyttänyt talouttaan voimakkaasti, ja valtion velka on paisunut nopeasti. Vuonna 2024 liittovaltion budjetin alijäämä oli 6,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja velkasuhteen arvioidaan nousevan tänä vuonna 100 prosenttiin.
IMF ei nostanut ennustettaan Yhdysvaltojen talouskasvusta siksi, että se uskoisi Trumpin harjoittavan fiksua talouspolitiikkaa, vaan siksi, että se arvioi finanssipolitiikan löystyvän entisestään. Velka jää tulevan kasvun taakaksi.
Toinen syy IMF:n positiiviselle ennusteelle liittyy sääntelyn purkuun. Turhien säännösten poistaminen voi aidosti auttaa taloutta. IMF kuitenkin varoittaa, että se voi myös lisätä riskinottoa ja kotitalouksien velkaantumista, mikä voi horjuttaa rahoitusmarkkinoiden vakautta.
Kolmas kestämättömyys on ympäristöpolitiikassa. Yhdysvaltain talous on jo ennestäänkin ollut ekologisesti kestämätön, ja nyt Trump on kiireellä purkanut useita Bidenin aikana tehtyjä ympäristöpäätöksiä.
Veikkaanpa kuitenkin, että talouden kestämättömyys ei ole se, mikä amerikkalaisten mieltä painaa.
Yksi syy tyytymättömyyteen saattaa olla tuloeroissa. Vaikka Yhdysvallat on taloudellisesti vauras maa, tulot jakautuvat hyvin epätasaisesti. Suurituloisimman viidenneksen käytettävissä olevat tulot olivat 8,6 kertaa suuremmat kuin pienituloisimman viidenneksen vuonna 2022. Suomessa vastaava luku oli 3,9. Suuri osa amerikkalaisista ei pääse nauttimaan talouskasvun hedelmistä.
Myös politiikan polarisoituminen lisää tyytymättömyyttä, ja se näkyy konkreettisesti kuluttajien luottamuksessa talouteen: Ennen vaaleja republikaanien mielestä talous oli surkeassa kunnossa ja demokraattien mielestä hyvässä kunnossa. Vaalien jälkeen mielipiteet vaihtuivat päittäin. Nyt republikaanit luottavat talouteen mutta demokraatit eivät. Polarisoituneessa maassa aina puolet kansasta on tyytymätön.
Nämä ovat ongelmia, jotka eivät suoraan näyt bruttokansantuotteessa.
Bruttokansantuotteen ei ole tarkoitus mitata hyvinvointia, vaikka se korreloi monien hyvinvoinnin kannalta tärkeiden tekijöiden kanssa. Yhdysvallat on hyvä esimerkki siitä, että korkea BKT ja väestön hyvinvointi eivät aina kulje käsi kädessä.
BKT mittaa kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrää, ja siinä tarkoituksessa se on hyvä mittari.
BKT ei esimerkiksi huomioi sitä, kuinka paljon aikaa tuotantoon kuluu. Suomessa työntekijät tekivät keskimäärin 1 499 tuntia töitä vuonna 2023, kun taas Yhdysvalloissa vastaava luku oli 1 799 tuntia. Ero on siis 300 tuntia vuodessa, eli 40 (suomalaista) työpäivää. Vapaa-ajalla on arvo, joka ei näy BKT:ssa.
Myöskään kansanterveys ja kansantalous eivät aina mene yksi yhteen. Yhdysvalloissa terveysvakuutus ei kata koko väestöä kuten muissa rikkaissa maissa. Maan lapsikuolleisuus on noin kolme kertaa korkeampi kuin Suomessa, ja elinajanodote on reilut kolme vuotta lyhyempi.
Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat onnellisempia kuin amerikkalaiset. YK:n onnellisuusraportin mukaan Suomi on ollut maailman onnellisin maa jo vuodesta 2018 lähtien. Yhdysvallat oli viime vuonna sijalla 23.
Yhdysvalloissa on siis paljon parannettavaa, vaikka talouskasvu on ollut vahvaa. BKT on vain yksi mittari, eikä se takaa korkeaa hyvinvointia.
Tavallaan siis Trump on oikeassa siinä, että amerikkalaiset kärsivät suotta, mutta luulenpa, että hän etsii ratkaisuja aivan vääristä paikoista. Kukoistavasta taloudesta ei ole iloa, jos kansa riitelee keskenään ja kasvu saavutetaan tulevien sukupolvien kustannuksella.
Suomessa kasvu ei ole ollut yhtä ripeää, mutta silti olemme onnellisia. Amerikkalaiset tuottavat enemmän BKT:ta, mutta suomalaiset tuottavat enemmän hyvinvointia. Ehkä Trumpin pitäisi tähdätä Amerikan suuruuden sijaan amerikkalaisten hyvinvointiin.
Juha Itkonen
Kommentoi