Kun aloitin ekonomistin työt Suomen Pankissa vuonna 2014, maailmantalouden kehitys oli ollut poikkeuksellisen pitkään heikkoa. Finanssikriisi ja sitä seurannut euroalueen velkakriisi olivat painaneet monet maat kahdesti taantumaan. Suomi kärsi lisäksi Nokian romahduksesta ja metsäteollisuuden vaikeuksista.
Suomi oli jäänyt odottamaan Nokian paluuta ja ylläpiti kansantaloutta velkarahalla, eikä rakenneuudistuksiin riittänyt intoa. Suomi velkaantui ja kustannustaso nousi.
Kun matalasuhdannetta oli kestänyt 7 vuotta, mietimme ennustetiimissä, millä nimellä kutsuisimme tätä ajanjaksoa. Eräs kollegani ehdotti nimeksi seitsemän laihaa vuotta viitaten ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomukseen. Sitä pidettiin liian masentavana, sillä kaikki olivat jo kyllästyneitä synkistelyyn.
Kun maailmantalous lopulta kääntyi kasvuun, Suomi pääsi kyytiin muita myöhemmin. Talous kääntyi kasvuun vasta sen jälkeen kun kiky-sopimuksella oikaistiin palkkakustannuksia vastaamaan työn tuottavuutta. Sopimus oli vain yksi tekijä, mutta se ehkä antoi toivoa, että Suomessakin taloutta kyetään uudistamaan.
Kasvun katkaisi pian korona ja sen jälkeen Venäjän raaka hyökkäyssota.
Vasta vuonna 2022 suomalaisten elintaso (mitattuna bruttokansantuotteella henkeä kohti) nousi yli vuoden 2008 huipun. Laihoja vuosia tulikin kaksinkerroin.
Tänä vuonna talouskasvu jäänee taas hitusen pakkasen puolelle. Suomen Pankki ennustaa bruttokansantuotteen supistuvan 0,4 %. Kaukana ei ole, että henkeä kohti laskettuna bruttokansantuote painuisi taas alle vuoden 2008 huipun.
Suomi on jäänyt pahasti jälkeen muista Pohjoismaista. Tanskassa elintaso on jo 24 % korkeampi ja Ruotsissakin 9 %. Tällainen lisätienesti varmasti helpottaisi myös monen suomalaisen perheen arkea varsinkin nyt, kun elinkustannukset ja korot ovat nousseet.
Myöskään pidemmän aikavälin näkymät eivät ole Suomessa erityisen lupaavat. Väestö ikääntyy, koulutustaso ei kasva, velkataakka painaa julkista taloutta ja budjettia pitäisi leikata.
Aikanaan viittausta seitsemään laihaan vuoteen tuntui jo liian masentavalta, mutta nyt 7 huonoa vuotta tuntuu pikku jutulta. Ja yhtä lailla nyt en enää haluaisi synkistellä, vaan kuvata Suomen taloustilanteen paremmaksi kuin mitä se todellisuudessa on.
Seitsemän laihan vuoden sijaan Suomen talouden heikkoudet alkavat muistuttaa enemmän Odysseuksen harharetkiä, jotka kestivät kokonaisuudessaan 20 vuotta.
Odysseia on siinä mielessä toiveikkaampi vertaus, että Odysseus lopulta pääsi kotiinsa määrätietoisen ja etevän toimintansa ansiosta. Ongelmat eivät olleet vain enneuni, joka odottaa toteutumistaan.
Kuten Odysseus, matkan varrella Suomi on kokenut monia vaaroja kuten velkaseireenit, jotka kauniilla laululla houkuttelevat pahaa-aavistamattomia merimiehiä luokseen. "Rahaa on", ne laulavat, kunnes repivät uhrin kappaleiksi.
Neuvokas Odysseus laittoi mehiläisvahaa miehistönsä korviin, sidotutti itsensä laivansa mastoon, ja seilasi seireenien saaren ohi. Samoin suomalaisetkin näyttävät vihdoin löytäneen korvatulpat ja selvinneet velkaseireenien saaren ohi.
Odysseuksen seuraavana vaarana olivat kaksi merihirviötä, Skylla ja Kharybdis, jotka vaanivat kapea salmen vastakkaisilla puolilla. Laivan oli navigoitava jommankumman läheltä. Skylla oli rannikkoluolassa lymyävä lonkerohirviö, jonka kuusi päätä nappaavat kuusi miestä laivan kannelta. Kharybdis puolestaan ahmi merta muodostaen vesipyörteen, joka vei koko laivan. Näistä oli valittava pienempi paha.
Jos sallitte käyttää hieman mielikuvitusta, Skyllan voi ajatella edustavan talouden rakenneuudistuksia. Niissä osa aina kärsii. Kharybdis puolestaan muistuttaa taantumuksen kierrettä, joka seuraa siitä, että taloutta ei uudisteta vaan takerrutaan vanhaan. Siitä kärsii koko yhteiskunta, kun muu maailma menee eteenpäin.
Jumalaisen Kirken neuvomana Odysseus käski laivansa mennä läheltä Skyllaa, sillä onhan parempi menettää muutama mies kuin koko miehistö.
Rakenneuudistusten ei kuitenkaan tarvitse vastata merihirviön raatelemaksi tulemista. Uudistukset vaikuttavat kielteisesti osaan väestöstä, mutta sivuvaikutuksia voidaan kompensoida muilla politiikkakeinoilla. Kun uudistuksia toteutetaan laajasti ja tutkittuun tietoon perustuen, kokonaisuudesta voidaan tehdä kaikille reilumpi.
Odysseuksella oli näidenkin vaarojen jälkeen vielä monta mutkaa matkassa ennen kuin hän pääsi kotiin. Samoin on Suomelle vielä monta merihirviötä voitettavana ennen kuin talous saadaan kestävään kasvuun.
Toivoa kuitenkin on, että harharetki päättyy joskus. Kekseliäisyys, sitkeys ja rohkeus olivat Odysseuksen hyveitä, jotka auttoivat hänet takaisin perheensä luo, ja näitä hyveitä löytyy myös suomalaisista.
Juha Itkonen
Kommentoi