Jos kaikki menee hyvin, meille syntyy loppukesästä vauva. Se on monin tavoin ihmeellinen tapahtuma, mutta se myös merkitsee, että kesälomastani tulee hieman tavanomaista pidempi. Vuosilomani jatkuu muutaman viikon isyysvapaalla.
Kesälomia odotellessa saattaa myös monen muun mieleen tulla ajatus, että olisi kiva, jos vapaa-aikaa olisi enemmänkin. Olisihan se mukavaa, jos voisi suuremman osan elämästään käyttää niin kuin itse haluaa, eikä tarvitsisi myydä omaa aikaa ja vaivaa työmarkkinoilla.
Aloin miettiä, mitenköhän lapsemme tulee käyttämään saamansa ajan. Tilastoista tiedämme, että Suomessa vastasyntyneen elinajanodote on 81,8 vuotta. Hänellä on siis odotettavasti noin 717 000 tuntia aikaa käytettävänään. Kuinka suuren osan noista tunneista hän joutuu viettämään töissä ja paljonko jää vapaa-aikaa?
Tähänkin löytyy vastaus tilastoista.
Vuonna 2021 Suomessa tehtiin yhteensä 4,3 miljardia tuntia ansiotyötä eli keskimäärin 771 tuntia jokaista suomalaista kohti. Koska jokaisella on vuodessa 8 760 tuntia, se tarkoittaa, että suomalaisten ajasta 8,8 % kului työntekoon. Toisin sanoen 91,2 % ajasta jää kaikkeen muuhun, kuten nukkumiseen, lomailuun, kotitöihin, lastenhoitoon, opiskeluun ja eläkkeenviettoon.
Väestön keskiarvo ei vielä anna kovin tarkkaa kuvaa vauvamme odotettavissa olevasta vapaa-ajan määrästä, sillä keskiarvo riippuu nykyisestä väestörakenteesta.
Siksi kehitin paremman mittarin, jota voisi kutsua vastasyntyneen vapaa-ajanodotteeksi. Se voidaan laskea hieman samaan tapaan kuin elinajanodote. Elinajanodote perustuu tietoihin siitä, millä todennäköisyydellä ihminen selviää hengissä eri ikävuosista. Vapaa-ajanodote saadaan, kun lisäksi huomioidaan, millä todennäköisyydellä hän joutuu ansiotöihin, jos selviää hengissä.[1]
Nämä todennäköisyydet ovat miesten ja naisten välillä melko erilaisia. Aikuisilla miehillä kuolemanvaara on suurempi läpi elämän, ja siksi heidän elinajanodotteensakin jää lyhyemmäksi.
Naisilla puolestaan riski joutua töihin on miehiä korkeampi, paitsi noin 30-ikävuoden tienoilla, jolloin naiset jäävät useammin vanhempainvapaalle. Miehet sen sijaan tekevät enemmän työtunteja työllistä kohti (kun siis tarkastellaan ansiotyötä, johon eivät sisälly esimerkiksi kotityöt).
Jos vauvamme on tyttö, hän elää odotettavasti 83,6 vuotta, joista hän on 33,0 vuotta työllisenä tehden yhteensä 49 100 tuntia töitä eli 6,6 % elämästään. Jos hän on poika, hän elää odotettavasti 79,0 vuotta, joista hän on 30,9 vuotta työllisenä tehden yhteensä 53 100 tuntia töitä eli 7,7 % elämästään.
Vauvamme voi siis odottaa 79 vuotta ansiotöistä vapaata aikaa, jos hän on tyttö, ja 73 vuotta, jos hän on poika. Sukupuolten välistä eroa arvioitaessa on syytä muistaa, että naiset tekevät selvästi miehiä enemmän koti- ja hoivatyötä, jota ei lasketa ansiotyöksi.
Vapaa-ajassa mitattuna maailma on mennyt parempaan suuntaan. Kolmessakymmenessä vuodessa vastasyntyneen vapaa-ajanodote on lisääntynyt naisilla 6 vuotta ja miehillä 11 vuotta. Vapaa-aikaa on lisännyt elinajan pidentymisen lisäksi se, että työlliset tekevät nykyään vähemmän työtunteja. Vuonna 2021 työlliset tekivät keskimäärin 1 577 työtuntia, kun vuonna 1960 vastaava lukema oli liki 2 000 työtuntia.
Vastasyntyneen vapaa-ajanodote Suomessa
Lisääntyneestä vapaa-ajasta voimme kiittää tuottavuuden kasvua eli sitä, että saamme työtunnissa aikaiseksi aiempaa enemmän. Tuottavuuskasvun ansiosta tuotamme enemmän mutta teemme vähemmän.
Vauvaamme odottaa siis leppoisampi elämä kuin isäänsä aikanaan. Vauvan syntymä tuo tänä kesänä isälle vapaapäiviä, mutta pitkän päälle paras tapa pidentää lomia on kasvattaa tuottavuutta.
Juha Itkonen
Kommentoi