Isäni oli autoihminen. Nuorena hän työskenteli autonasentajana ja harrastuksenaan ajoi rallia. Koko nuoruuteni ajan autot olivat kaikessa läsnä perheemme elämässä. Häneltä opin korjaamaan autoja ja arvostamaan, kuinka teknisesti mahtavia laitteita ne ovat.
Vähän vanhempana sain omakseni suvussa kulkeneen vuosimallin 1991 Toyota Camryn, joka oli jo selvästi taipaleensa loppusuoralla. Sain viettää muutaman kesän haalarit päällä auton alla, kun isäni opasti, miten auto saadaan ajokuntoon.
Tekniikan lisäksi opin isältäni myös autokulttuurista. Autoiluun liittyy vahvoja tunteita ja tietynlainen nostalginen kaiho. Isäni puhuessa vanhoista autoista äänessä oli aina kunnioittava sävy.
Vaikka vanha Camryni oli melkoinen bensasyöppö, siihen muodostui tunneside. Teknologia kehittyi, mutta asiat tuntuivat menevän autoilijan kannalta aina vain huonompaan suuntaan. Selkein merkki siitä oli bensa hinta. Mutta olivatko asiat ennen oikeasti paremmin?
Bensan hinta on tosiaan noussut. Vuonna 1988 tammikuussa (varhaisin mihin Tilastokeskuksen tilasto yltää) maksoi 95E-bensiini 3,33 markkaa eli 0,56 euroa litralta. Sittemmin hinta on noussut epätasaisesti mutta varmasti, ja vuoden 2022 tammikuussa bensa maksoi keskimäärin 1,88 euroa litralta.
Ovatko siis pojalla asiat huonommin kuin isällä aikanaan? Edellä mainituista luvuista on vaikea olla päättelemättä, että bensa on nyt kalliimpaa. Silti asia ei ole aivan niin yksinkertainen. Polttoaineet rokottavat kuluttajien kukkaroita vähemmän kuin ennen.
Raaka pumppuhinta ei anna oikeaa kuvaa hintakehityksestä pidemmällä ajanjaksolla, sillä kaikilla hinnoilla, kuten myös tuloilla, on taipumus paisua ajan saatossa. Bensan hinta on liki nelinkertaistunut 34 vuodessa, mutta niin on myös suomalaisten ansiotaso.
Pelkkien euromäärien sijaan hinnat onkin parempi suhteuttaa tuloihin. Voidaan esimerkiksi kysyä, kuinka suuren osan palkasta tankillinen bensaa vie? Miten tämä osuus on muuttunut?
Bensiini 95 E10, hinta ansiotasoindeksillä deflatoituna
€/litra vuoden 2021 ansiotasoon suhteutettuna
Suhteuttamalla bensan hinta palkansaajien keskiansioihin nähdään, ettei bensalitra vie paljoa enempää palkasta kuin 80-luvulla. Koronan aikana osuus oli pienempi koskaan, mutta viime vuoden aika se on noussut jyrkästi.
Polttoaineiden kustannusta voidaan tarkastella myös suhteessa kotitalouksien kaikkiin kulutusmenoihin. Kun ynnätään kaikki kotitalouksien menot perunoista puhelinliittymiin, montako prosenttia meni polttoaineisiin? Vuonna 1988 vastaus oli 3,3 % ja vuonna 2020 se oli 2,7 %. Viimeisin havainto oli tilastohistorian matalin.
Polttoaineiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista
Meno-osuus vaihtelee väestöryhmittäin, mutta erot eivät ole kovin suuria. Esimerkiksi vuonna 2016 meno-osuus oli kaupungeissa asuvilla 2,5 % ja maaseudulla 4,3 %. Työntekijöillä se oli 4,0 % ja opiskelijoilla 2,1 %. Pienituloisemmalla viidenneksellä se oli 2,2 % ja suurituloisimmalla 2,8 %.
Polttoaineiden meno-osuus on laskenut vuosikymmenten aikana siitäkin huolimatta, että suomalaiset ajavat entistä enemmän. Vuonna 2020 henkilöautoilla ajettiin Suomessa 64,1 miljardia henkilökilometriä, mikä oli 15 % enemmän kuin vuonna 2000, vaikka koronaepidemian ensimmäisenä vuonna ajomäärä supistui 4 %.
Keskeinen syy autoilijoiden aseman paranemiseen on autojen polttoainekulutuksen pieneneminen. Ensirekisteröityjen henkilöautojen bensa-autojen kulutus on pudonnut 37 prosenttia 15 vuodessa. Samansuuntainen trendi näkyy myös koko autokannan keskikulutuksessa mittaustavasta riippumatta.
Viime kädessä bensaa ei osteta vain poltettavaksi, vaan sen tarkoitus on liikuttaa autoa. Mikä siis on todellinen ajamisen polttoainekustannus? Sen sijaan, että kysymme, montako euroa bensa maksaa litralta, on olennaisempaa kysyä, kuinka pitkälle eurolla pääsee.
Ajatuksen voi viedä pidemmällekin. Voidaan ajatella, että teemme työtä, jotta saisimme rahaa, jotta voimme ostaa polttoainetta, jotta voimme liikkua. Todellisen kustannuksen voi siis muotoilla kysymykseksi: Montako tuntia suomalaisen pitää tehdä töitä saadakseen bensarahat esimerkiksi mökkimatkaan?
Ajamisen reaalinen kustannus
Tehtyä työtuntia per 100 km
Tähän löytyy vastaus yhdistämällä Tilastokeskuksen tulotietoja ja Trafin ajoneuvorekisterin tietoja. Vuonna 2020 sadan kilometrin matkaa varten tarvittavien polttoaineiden hankkimiseksi suomalaisten tarvitsi tehdä noin 14 minuuttia töitä, kun vuonna 2006 vastaava luku 30 minuuttia. Toisin sanoen autolla ajamisen todellinen polttoainekustannus on puolittunut 15 vuodessa.
Mietin, olisinko saanut isäni vakuutettua siitä, että bensa ei ole historiallisen kallista, vaikka siltä tuntuu. Uskon, että hän olisi sen kyllä ymmärtänyt, vaikka tunteesta hän ei ehkä olisi päässyt eroon. Tosiasia kuitenkin on, että hän joutui työskentelemään minua kovemmin ajaakseen autolla. Tässä suhteessa perin paremman maailman kuin hän aikanaan.
- Kaikkien tässä esitettyjen laskelmien lähdekoodit on julkaistu täällä.
Juha Itkonen
SKOPn 16% äänioikeuden edustaja 20.9.1991
Sami Leino
Kommentoi