Työsuhde-etujen verotus on ollut tänä vuonna tapetilla eikä niiden tulkinnallisuus näytä olevan vain yritysten ongelma.
Työsuhde-etuja koskevat säännökset etujen arvostuksesta ja verovapaudesta eivät ole yksiselitteisiä ja työpaikoilla syntyy usein epäselvyyksiä siitä, miten erilaiset edut verotuksessa käyttäytyvät. Kaikki työsuhteessa saatu hyvä ei välttämättä ole edes verotettavaa, jos etu kiinteästi liittyy työtehtävien hoitoon.
Hyvän esimerkin tarjoavat edustustilaisuudet, joihin osallistuminen on työtehtävä, mutta samalla työntekijä saa mahdollisuuden nauttia tarjoilusta ja ohjelmasta. Erityisesti pienyrityksissä raja omien ja firman menojen välillä voi myös olla aidosti häilyvä. Pieleen mennyt arvio voi johtaa vaikeuksiin verotarkastuksessa sekä viime kädessä pitkään valitusprosessiin.
***
Oman työsuhde-etupyykkinsä on julkisuudessa saanut tänä vuonna pestä niin Valtiontalouden tarkastusvirasto kuin pääministerin kansliakin. VTV ilmoitti keväällä perivänsä (ex)pääjohtajaltaan takaisin stailauskuluja, jotka eivät olleet välittömästi liittyneet työtehtäviin. Lisäksi VTV kertoi ilmoittavansa työnantajan piikkiin menneitä yksityiskuluja jälkikäteen pääjohtajan verotukseen.
Keskusrikospoliisin selvitettävänä on vielä ex-pääjohtajan virkamatkoista kertyneiden lentopisteiden kohtalo. Työmatkoista kertyneet bonukset ovat verotettavaa tuloa, jos ne käytetään omiin matkoihin. Tyypillisesti yrityksissä velvoitetaan työntekijöitä käyttämään ne työnantajan hyväksi tai kielletään yksityiskäyttö, mutta valvonta on mahdotonta. Oma kysymyksensä on, voiko edusta jäädä verotettavaa tuloa, jos sen saamiseen katsotaan liittyvän rikos sekä hyödyn palautusvelvollisuus.
***
Pääministerin Kesärannassa nauttimista aamiaisista ja kylmistä aterioista kohistiin toukokuussa. Työsuhde-etukäytännössä aamiainen ja muut ateriat eivät ole verovapaita etuja, ellei kyse ole esimerkiksi työmatkalla tai kokouksen yhteydessä saadusta tarjoilusta. Kohu laantui Verohallinnon lausuttua, ettei ateriaetu kuulu myöskään ministeripalkkiolaissa tarkoitettuun pääministerin verovapaaseen asuntoetuun ja Marin viestitti ilmoittavansa edun verotukseensa sekä palauttavansa kulut.
***
Mitä muilla on opittavaa näistä sotkuista? Firman piikkiin ei ensinnäkään laiteta kustannuksia, joilla on vain löyhä liityntä työhön. Vanhoja vakiintuneita etukäytäntöjäkin on aika ajoin hyvä tarkastella ja varmistaa niiden oikea käsittely. Uusia työsuhde-etuja myönnettäessä verotus kannattaa selvittää ennalta ja lisäksi laatia eduista ohjeistus, jota myös johdonmukaisesti noudatetaan. Hyvässä tarkoituksessa annettu etu muodostuu taakaksi, jos työntekijöille jälkikäteen napsahtaa siitä verot.
Työntekijän on puolestaan hyvä ymmärtää olevansa työnantajan ohella itse vastuussa siitä, että kaikki verotettavat edut myös ilmoitetaan verotukseen. Vaikka pääministerin ateriakohun yhteydessä Verohallinto viestittikin, että verotettavien etujen selvittäminen kuuluu tyypillisesti työnantajan vastuulle, ei tällaista ymmärtäväisyyttä näe käytännön verotuksessa. Työntekijälle nimittäin määrätään ilmoittamatta jätetyistä veronalaisista eduista verojen lisäksi sanktioluonteinen veronkorotus, vaikka tämä olisi jättänyt tulon ilmoittamatta työnantajansa ohjeistukseen nojautuen.
Kati Malinen
Kommentoi