Liikunnan vaikutusta aivotoimintaan ja aivojen vireystilaan on tutkittu runsaasti. Monet tutkimukset osoittavatkin, että säännöllinen liikunta edistää monin tavoin aivojen terveyttä.
Tutkimustiedon valossa on jopa todennäköistä, että yksittäisistä elämäntavoista liikunnalla olisi suurin yhteys aivoterveyteen – suurempi kuin esimerkiksi unella tai terveellisellä ruokavaliolla. Liikunnan on muun muassa tutkimuksissa todettu kasvattavan hippokampuksen kokoa, millä taas on yhteys muistin toimintaan ja oppimiseen. Tämä on kiinnostava tieto maailmassa, jossa muistisairaudet lisääntyvät valtavaa vauhtia. Esimerkiksi Alzheimerin taudissa hippokampuksen tilavuus ja koko alkavat kutistua.
Liikunnalla on todettu olevan positiivinen vaikutus myös muihin aivojen osiin, kuten esimerkiksi otsalohkoon ja muihin aivolohkoihin, ja se vapauttaa aivojen välittäjäaineita ja kasvutekijöitä.
Millainen liikunta sitten on aivoille parasta? Aivoliiton mukaan aivot rakastavat kaikenlaista liikuntaa – myös arkista hyötyliikuntaa. Kaltaiselleni maallikollekin käy järkeen, että kun liikunta lisää verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, se lisää niitä myös aivoissa, jolloin kaikenlainen pulssia nostattava ja hengästyttävä liike on hyvästä ja ruokkii aivojen hapensaantia. Kestävyysliikunnalla on myös muita merkittäviä terveysvaikutuksia, kuten myönteinen vaikutus verenpaineeseen, mikä puolestaan on tärkeää myös aivojen kannalta.
Aivot tarvitsevat tunnetusti myös ongelmia ratkottavakseen. Sen vuoksi esimerkiksi tanssia ja muita koordinaatiota ja keskittymistä vaativia liikuntamuotoja pidetään aivojen kannalta hyödyllisinä – ne ovat aivojumppaa sanan varsinaisessa merkityksessä!
Säännöllinen liikunta on terveyden, myös aivoterveyden, kannalta parasta. Kuitenkin myös yksittäisillä liikuntakerroilla näyttää olevan tutkimusten mukaan vaikutusta esimerkiksi oppimiseen. Oppiminen on helpompaa silloin, kun sitä edeltää liikuntasuoritus.
Lasten osalta on runsaasti tutkimustietoa, jonka mukaan koulupäivän aikaisella liikunnalla ja oppimisella on vahva yhteys. Sama pätee myös aikuisiin – hetkellinenkin liikuntapyrähdys tehostaa aivojen tiedonkäsittelykykyä. Voikin olla hyödyllistä yhdistää liikunta ja vaativien asioiden opettelu toisiinsa.
En ole tullut tietoisesti kokeilleeksi, kuinka hyvin jokin vaikea, uusi asia tulisi opittua liikuntasuorituksen jälkeen. Sen sijaan olen useinkin huomannut, miten jokin mieltäni pitkäänkin vaivannut ongelma ratkeaa vähän kuin huomaamatta esimerkiksi lenkillä. Liekö kyse samasta asiasta?
Joka tapauksessa on varmasti sekä muun fyysisen kunnon että aivojen hyvinvoinnin kannalta hyvä ajatus harrastaa säännöllistä liikuntaa, mutta ottaa lisäksi vaikka pieniäkin liikunnallisia hetkiä työpäiviin. Kun veri kiertää, ajatuskin liikkuu kirkkaammin.
Kati Nyman
Ammatiltaan sähköasentaja. Ajattelin silloin, että oman isänsä jälkiä seuraten hänestäkin tuli sähköasentaja. Nuorempana hän kiersi kyliä ja seutja ja maakuntia Sähköistiäen Suomea. Tehden Avolinjoja ym. Siis altistuen ainakin "sähköpiireihin" tjms. Itselleni tuntemattomaan, näkymättömään ja kenttään, joka sa aikaiseksi "oikosulkuja".
Toivottavasti aiheuttaja nykytutkimusmenetelmin löytyy.
Kommentoi