Valtiovarainministeriö julkisti viime viikolla budjettiehdotuksensa vuodelle 2022 ja otsikoi tiedotteensa "Rohkeutta investoida, mahdollisuus työllistyä ja luottamusta perheellistyä".
Kuten tiedotteen otsikkokin antaa ymmärtää, valtiovarainministeriö kannustaa yrityksiä investoimaan. Hyvä niin, ja elinkeinoelämän lyhyen aikavälin näkymä onkin tällä hetkellä positiivinen. Investoinnit kuitenkin vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja yritysten luottamusta kauas tulevaisuuteen. Valtion kannattaakin muistaa tämä investoinnin kannusteiden ja julkisen talouden suunnittelussa.
Lääkealan investoinnit ja työpaikat kasvussa
Monella alalla kasvun mahdollisuudet ovat nyt erinomaiset. Yksi tällainen on lääke- ja terveysteknologiateollisuus, joka jo viime vuonna – koronasta huolimatta – lisäsi investointejaan Suomeen 39 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Veikkaan, että sama lääkealan investointien kasvu jatkuu tänäkin vuonna. Jo pelkästään Bayerin kesäkuussa julkistama 250 miljoonan euron investointi uuteen lääketehtaaseen Turussa vastaa valtaosaa koko lääketeollisuuden viime vuoden investoinneista, joita oli yhteensä 330 miljoonaa.
Lääkealalla on investointien myötä myös potentiaalia lisätä työpaikkoja. Koska tunnen oman työnantajani luvut parhaiten, annan esimerkin: Bayer on lisännyt kuluneiden 5 vuoden aikana henkilöstöään Suomessa 25 prosenttia, ja pelkästään viime vuonna – jälleen koronasta huolimatta – palkkasimme 150 uutta työntekijää.
Terveysalan kasvustrategia on siis ollut nykyiseltä ja jo parilta edelliseltä hallitukselta viisas päätös, ja sen toimeenpano alkaa tuottaa hiljalleen tulosta. Siitä huolimatta nyt ei saa jäädä tyytyväisenä seuraamaan kehitystä, vaan terveysalan kasvuun on jatkossakin uskottava ja panostettava riittävästi. Hyvää kehitystä ei kannata pilata.
Tutkimuksen edellytykset on turvattava
Lääkealalla on siis erinomaiset mahdollisuudet toimia kasvun ja investointien veturina Suomessa. Mutta se edellyttää, että esimerkiksi alalle oleellisen tärkeään tutkimukseen panostetaan ja tutkimuksen toimintaedellytykset turvataan.
Tutkimuksesta ei kannata leikata koskaan, mutta kaikkein vähiten siitä kannattaa leikata tilanteessa, jossa tarvitaan uusia innovaatioita ja sekä julkisia että yksityisiä toimijoita niitä tekemään. Ilman huippututkimusta ja innovaatioita meillä esimerkiksi ei olisi toimivaa koronarokotetta näin nopeasti käsillä!
Yksi suuri huolenaihe budjettiesityksessä onkin tutkimusmäärärahojen riittävyys ja tutkimusrahoitukseen esitetty leikkaus. Suomalainen tutkimusekosysteemi on pidettävä elinvoimaisena ja myös kansainvälisesti houkuttelevana. Lisäksi se ei toimi pelkästään yksityisten investointien avulla, vaan julkista rahoitusta tarvitaan perustutkimukseen esimerkiksi juuri lääkealalla.
Huoli osaajien saatavuudesta on aito
Kuten VM budjettitiedotteessaankin tuo esille, tarve osaavalle työvoimalle on olemassa ja tiedostettu. Niin ikään työnantajien huoli huippuosaajien saamiselle on aito. Osaajien puute voi muodostua Suomen talouskasvun esteeksi, ja on hyvä, että siihen on jo ehdotettu konkreettisia toimenpiteitä.
Lääkealan tutkimuksen, tuotekehityksen ja tuotannon näkökulmasta tiedän, että Suomesta on toistaiseksi löytynyt melko hyvin osaajia – kiitos erinomaisen koulutusjärjestelmämme ja muun muassa erilaisten akateemisten tutkimushankkeiden – mutta heidän saamisensa ja pysymisensä täällä on turvattava myös jatkossa.
Samoin ulkomaisten asiantuntijoiden ja huippuosaajien vaivaton ja nopea pääsy Suomeen ilman tarpeetonta byrokratiaa on oleellista lääkeyrityksen kasvun ja myös investointien kannalta. Tarvitsemme yhä enemmän osaajia myös ulkomailta. Kun kilpaillaan huippuosaajista, vaakakupissa painaa paitsi se, millaisen byrokratian takana maahan pääsy on, myös tulijan arkisen elämän järjestyminen. Vaikka Suomi ankeine talvineen voi olla jopa houkutteleva, turvallinen kohde, moni tulija miettii, pääsevätkö lapset täällä englanninkieliseen kouluun, puoliso töihin ja saako arkensa hoidettua ei-suomenkielisenä.
Moni kansainvälinen yritys tarvitsee korkeasti koulutettuja huippuasiantuntijoita joita ei Suomesta löydy. Koska kilpailu näistä asiantuntijoista on kovaa myös yritysten sisällä, he päättävät helposti työskennellä jossain muussa maassa, ellei Suomeen tulo ole riittävän helppoa tai muuten houkuttelevaa.
Investoinnit, tutkimus ja osaaminen ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa Suomen menestystä ja kasvua rakennettaessa. Niistä on syytä käydä avointa keskustelua kaikkia toimijoita ja heidän tarpeitaan kuullen. Alana ja yrityksenä olemme mielellämme jatkossakin mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa niistä keskustellaan.
Kati Nyman
Kommentoi