Helsingin Sanomat julkaisi 8.11. mielenkiintoisen jutun ominaisuuksista, joita F-35-lentäjiltä vaaditaan. Ulkopuolinen voi vain kuvitella, miten vaativaa hävittäjälentäjän työ on sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Juttuun haastateltu Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Henrik Elo kertoo, että lentäjiltä vaaditaan mm. kykyä kolmiulotteisen avaruudellisen tiedon käsittelyyn, tarkkaavaisuuden hallintaa, erinomaisia motorisia toimintoja, visuaalista havaintokykyä sekä sinnikästä ja neuvokasta toimintaa paineen alla. Hätätilanteissa vaaditaan itsehillintää sekä nopeaa ongelman tunnistamista ja ratkaisemista.
Nämä kaikki ominaisuudet yhdistettynä lentäjältä vaadittaviin varsinaisiin lento- ja muihin taitoihin – joihin kouluttautuminen kestää vuosia – ja paineistuissa tilanteissa toimimiseen saavat työn kuulostamaan erittäin vaativalta. Ja sitä se todella varmasti onkin.
Lentäjälle nämä ominaisuudet ovat aivan kriittisiä työssä onnistumisen kannalta. Mutta toisaalta eivätpä ne olisi pahitteeksi itse kullekin, vaikka niitä ei ihan joka päivä tarvitsisikaan.
Yhtään hävittäjälentäjän työtä väheksymättä, kukapa ei hyötyisi hyvästä itsehillinnästä tai ongelmanratkaisutaidoista. Paineen alla toimiminenkin ja vaatimus tehdä nopeita päätöksiä ovat usein tavalla tai toisella läsnä jokaisen arjessa. Eikä pelkästään työelämässä, vaan elämässä ylipäätään on hyödyksi, jos toimintakyky on hyvä.
Tässä kohdassa moni arvaa jo, mihin olen päätymässä.
Vaikka moni edellä mainituista ominaisuuksista on sellainen, joka monella meistä on luontaisesti vahva tai heikompi, niitä voi myös omalla toiminnallaan vahvistaa. Psykologia tuntee runsaasti keinoja esimerkiksi paineensietokyvyn parantamiseen, mutta jätän niiden esittelyn asiantuntijoille.
Sen sijaan ihan omasta kokemuksestani osaan sanoa, että hyvä fyysinen kunto ja palautumisesta huolehtiminen auttavat paljon myös työssä ja työn ulkopuolisessa elämässä.
Nukkumisen tärkeydestä olen jo kirjoittanut aikaisemmin. Riittävä ja laadukas uni on niin tärkeää palautumiselle ja ylipäätään toimintakyvylle, että itse vahdin yöuntani haukan lailla. Ihan vähällä en suostu unistani tinkimään.
Hyvä fyysinen kunto puolestaan edesauttaa jaksamista ja ylläpitää muutenkin terveyttä. Fyysinen aktiivisuus pitää yllä ja kohentaa kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa, mutta myös auttaa ehkäisemään monia sairauksia kuten sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta ja tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Se myös ylläpitää vastustuskykyä.
Mutta ei siinä vielä kaikki. Fyysisen aktiivisuuden on todettu myös kehittävän aivojen toimintakykyä ja selviytymistä kognitiivisista tehtävistä. Liikkumalla tulee siis myös huolehtineeksi aivoterveydestään, sillä tutkimusten mukaan fyysinen aktiivisuus edistää muun muassa kykyä käsitellä tietoa sekä parantaa muistia ja huomiokykyä. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan parempi kestävyyskunto vaikuttaa myönteisesti keski-ikäisten ja ikääntyvien muistiin ja muihin kognitiivisiin toimintoihin.
Olen jo monta kertaa aikaisemminkin todennut saman, mutta niin se vaan on: liikunta, oikeanlainen ravinto ja riittävä uni auttavat monessa asiassa ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota.
En malta olla lainaamatta vielä Helsingin Sanomien artikkelia ja siinä haastateltua eversti Eloa: ”Fyysistä suorituskykyä kannattaa harjoitella. Ylipäätään kannattaa noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Jos on hyvässä fyysisessä kunnossa, myös pää toimii sitä vauhtia kuin koneessa vaaditaan”, Elo sanoo.
Samalla logiikalla hyväkuntoisella pää toimii muissakin työtehtävissä.
Kati Nyman
Kommentoi