Hyvää maailman ehkäisypäivää! Ei-toivotulla raskaudella on kova hinta

Vuosittaista maailman ehkäisypäivää vietetään 26.9. Päivän tarkoituksena on lisätä kautta maailman tietoa ehkäisymenetelmistä ja auttaa hedelmällisessä iässä olevia tekemään tietoisia, omaan elämäntilanteeseensa sopivia valintoja ehkäisyyn ja omaan terveyteensä liittyen.

Yksi ehkäisypäivän tavoitteista on, että jokainen raskaus on toivottu – niin meillä Suomessa kuin maailmallakin. Maailman ehkäisypäivän taustalla on useita kansainvälisia järjestöjä, mm. WHO, valtiollisia toimijoita sekä lääketieteellisiä tahoja.

Kuten arvata saattaa, näissäkin asioissa ihmiset ovat erilaisessa asemassa riippuen siitä missä päin maailmaa ja millaisessa yhteiskunnassa he sattuvat elämään. Kehittyvissä maissa ehkäisyvälineiden saatavuudella on erittäin suuri merkitys ei vain naisen terveyteen ja jopa elinajanodotteeseen, vaan myös koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. Luotettava ja ennen kaikkea saatavilla oleva raskaudenehkäisy vähentää köyhimmissä maissa paitsi ei-toivottuja raskauksia myös äitien kuolleisuutta.

Mutta ehkäisyasiat ovat tärkeitä myös täällä kotimaassa. Lasten saaminen on upea ja iloinen asia – erityisesti silloin kun se tuleville vanhemmille parhaiten sopii ja raskaus on tervetullut. Suomessa lisääntymisterveys on hyvällä mallilla, ja tietoa on hyvin saatavilla. Mutta pienoinen yllätys voi olla, että itse ehkäisyn saatavuudessa meillä on kuitenkin parannettavaa, vaikka Suomi onkin viimeisen vuoden aikana kirinyt eurooppalaisessa ehkäisyvertailussa aiemmilta jumbosijoilta ylöspäin.

Suomessa ongelmana on ollut se, että luotettavan, modernin ehkäisyn saamista ei ole ainakaan systemaattisesti tuettu yhteiskunnan taholta, päinvastoin kuin useissa muissa Euroopan maissa. Kuitenkin erityisesti yhteiskunnan tukema pitkäkestoinen ehkäisy (hormonikierukka, kuparikierukka, ehkäisykapseli) on tutkimusten mukaan kannattava investointi; se vähentää merkittävästi ei-toivottuja raskauksia ja abortteja. Esimerkiksi Vantaalla teini-ikäisten raskaudenkeskeytyksistä katosi noin kolmannes pitkäaikaisen maksuttoman ehkäisyn myötä.

Raskaudenkeskeytykset aiheuttavat suorien kustannusten lisäksi epäsuoria kuluja mm. psyykkisestä ja fyysisestä kuormituksesta, niiden vaatimasta hoidosta sekä työ- ja opiskelupoissaoloista. Myös THL:n mukaan raskaudenehkäisypalveluita olisi varaa tehostaa.

Suomessa ehkäisypalveluiden tuottaminen on kuntien vastuulla. Tällä hetkellä vain noin 90 kuntaa tarjoaa maksutonta ehkäisyä jossain määrin. Näistä noin 60 kuntaa tarjoaa myös pitkävaikutteista ehkäisyä. Tarjottavan ehkäisymenetelmien valikoiman lisäksi myös ikärajat vaihtelevat kunnittain. Naiset ovat siis varsin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat!

Rinteen hallituksen kesällä julkaistu ohjelma toi tähän iloisen uutisen. Ohjelmansa mukaan hallitus aikoo toteuttaa valtakunnallisen maksuttoman ehkäisyn kokeilun alle 25-vuotiaille, ja tulosten perusteella kokeilun vakinaistamisesta päätetään vaalikauden lopulla. Nyt onkin tärkeää saada kokeilu pian käyntiin ja turvata sille riittävä rahoitus. Oleellista on myös, että kokeilussa huomioitaisiin kaikki ehkäisymenetelmät.

Kati Nyman