Pian koittaa hetki, kun maailma on taas kerran kovalla uurastuksella saatu valmiiksi ennen vuodenvaihdetta. Työvuoden ja loppurutistuksen jälkeen lepotauolle on tarvetta, ja monella onkin mahdollisuus pitää lomaa joulunpyhinä.
Itsekin odotan taukoa ja rauhoittumista – ja myös tunnustan yrittäväni tyhjentää työlistaa ennen joulua, vaikka oikeasti moni asia voisi yhtä hyvin odottaa tammikuutakin.
Loman tarpeen huomaa yleensä itse, samoin loman vaikutuksen silloin, jos on onnistunut palautumaan ja lepäämään. Oma olotila onkin tietysti se tärkein mittari. Mutta nykyisin on tarjolla myös apuvälineitä palautumisen mittaamiseen, ja niistä vasta mielenkiintoista dataa kertyykin.
Olen käyttänyt suomalaista älysormusta nyt noin 4,5 vuotta, ja siltä ajalta omasta fyysisestä kunnostani ja palautumisestani on myös kertynyt paljon tietoa jota pystyn helposti tarkastelemaan.
Yksi kiinnostavimmista sormuksen tarjoamista lukemista on sykevälivaihtelu (heart rate variability, HRV), joka yksinkertaistettuna kertoo henkilön palautumisen tilan. Tässä tapauksessa korkea lukema on hyvä: suuri sykevälivaihtelu eli sydämen lyöntivälin vaihtelu kertoo hermoston ”lepoasetuksen” aktivoitumisesta, hyvästä palautumisesta ja myös hyvästä fyysisestä kunnosta. Vastaavasti matala lukema liittyy stressiin ja hermoston ylirasitukseen.
Tarkastelemalla sykevälivaihtelua pystyy siis arvioimaan, miten palauttavaa yöuni on ollut tai miten hyvin ylipäätään on palautunut erilaisista rasituksista. Sykevälivaihtelua ei voi itse mitenkään tunnistaa. Ainakaan minä en pysty minkään fysiologisen tuntemuksen perusteella sanomaan, onko sykevälivaihteluni juuri nyt korkea vai matala. Sen vuoksi onkin kiinnostavaa katsoa, mitä mittari eli älysormukseni kertoo.
Koska sykevälivaihtelu on yksilöllistä, on tärkeää verrata lukemia omaan historiaansa, ei kenenkään muun lukemiin. Ja onkin todella silmiä avaavaa tutkia sykevälivaihteluni trendiä kuluneen reilun neljän vuoden ajalta!
Oma käyräni osoittaa nimittäin aivan selvästi, koska olen ollut lomalla. Jokaisena vuonna heinä- ja elokuussa sykevälivaihtelu on selkeästi kasvanut, ja korkeampia lukemia on riittänyt vielä lomien jälkeiseen aikaan syyskuullekin. Sitten trendi on ollut laskeva loppuvuotta kohti, kunnes taas joulu-tammikuussa se on noussut.
Käyrä kertoo lahjomattomasti jopa sen, että yhtenä kesänä en pitänyt pidempää yhtäjaksoista kesälomaa vaan lomailin pienemmissä pätkissä. Sykevälivaihtelu ei tuona kesänä käynyt aivan niin korkealla eikä vaikutus kestänyt yhtä pitkälle syksyyn kuin muina kesinä.
Sormuksen antamasta datasta löytyy myös paljon muita kiinnostavia trendejä, jotka korreloivat lomien aikatauluun, mutta eivät aivan yhtä selvästi kuin sykevälivaihtelu. Esimerkiksi leposykkeeni on usein laskenut lomien aikaan (sykevälivaihtelu ja leposyke ovat käänteisesti verrannollisia: jos leposyke on alhainen, sykevälivaihtelu on suurta. Palautumisen näkökulmasta kannattaa siis tavoitella alhaista leposykettä ja korkeaa sykevälivaihtelua). Myös yöunen määrä ja laatu on lomien aikaan ymmärrettävästi parempi.
Kaikenlaisia oman kehon toimintakykyä kuvaavia lukuja on kiinnostavaa tarkastella, ja nykyaikaiset vempaimet tuovat tiedon helposti näkyville. Ehkä kaikkein tärkein oivallus itselleni on kuitenkin, että ihminen tarvitsee lomaa ja loma myös toimii. Lomailuun ei tarvita mittaria, mutta tässäkin asiassa minulla on vahva taipumus uskoa mitattua dataa – ja se kertoo erittäin selkeästi loman merkityksestä.
Toivotan lukijoille rentouttavaa joulun aikaa!
Kati Nyman
Kommentoi