Viime viikolla oli taas se päivä vuodesta, kun edellisvuoden verotustiedot tulivat julkisuuteen. Media oli entiseen tapaan aamusta saakka täynnä juttuja julkkisten, poliitikkojen ja yritysjohtajien tuloista ja veroista. Myös suurimmista yhteisöveron maksajista puhuttiin.
Yhteisöverokertymä on kasvanut useana vuonna peräkkäin. Viime vuonna se kasvoi edellisestä vuodesta 4,9 prosenttia; yritysten ja yhteisöjen maksamat verot olivat yhteensä 5,9 miljardia vuonna 2018. Yhteisöverolistan kärki vaihtelee sen mukaan, otetaanko huomioon myös isojen konsernien tytäryhtiöt. Joka tapauksessa yhteisöverolistan kärkiviisikko maksoi viime vuonna yhteisöveroa 600–750 miljoonaa, laskutavasta riippuen.
Itse edustan yhtä näistä suurimmista yhteisöveron maksajista, ja tunnen suurta ylpeyttä siitä, että olimme viime vuonna osaltamme myötävaikuttamassa Suomen hyvinvointiin muun muassa 145 miljoonalla veroeurolla.
Erityisen iloinen olen siitä, että tämä tapahtuu alkuperäistä suomalaista lääketieteellistä innovaatiota hyödyntämällä, edelleen kehittämällä ja valmistamalla. Bayerin Turun tehtaalla valmistettava hormoniehkäisyvälineiden tuoteperhe on suomalainen innovaatio, siksi ajattelemme että myös sen menestyksestä syntyneiden tuottojen tulee hyödyttää juuri Suomea.
Jos yritys maksaa runsaasti yhteisöveroja, se on menestynyt liiketoimissaan ja todennäköisesti myös kehittänyt ja laajentanut toimintaansa sekä investoinut. Uskon, että tämä toteutuu kaikkien listan kärjessä olevien yritysten kohdalla. Ottaen taas esimerkin läheltä: kuluneen kahdeksan vuoden aikana, kun Bayerin Pohjois-Euroopan alueen pääkonttori on ollut Suomessa, olemme investoineet tänne yli puoli miljardia euroa. Luonnollisesti pyrimme jatkamaan investointeja myös tulevaisuudessa.
Mitä yritykset tarvitsevat voidakseen investoida pitkäjänteisesti? Varsinkin tutkimusintensiivisellä alalla on oleellista, että toimintaympäristö on ennustettava ja tukee tutkimusta ja tuotekehitystä. Vakaa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö on houkutteleva maaperä myös Suomen ulkopuolelta tuleville pitkäaikaisille investoinneille. Vakautta ja ennustettavuutta lisäämäällä saadaan lisäpanostuksia myös vientiin.
Terveysalan yrityksen näkökulmasta Suomessa on ainutlaatuinen ja innovatiivinen ekosysteemi sekä kykyä ja halua tehdä yhteistyötä. Näiden voimaan suomalaisen yhteiskunnan rakentajina uskon myös tulevaisuudessa. Meidän on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että Suomi ei jää jälkeen keskeisistä vertailumaista. Se on avain kasvuun ja uusiin investointeihin.
Kati Nyman
Kommentoi