Vajaa sata henkeä kuukaudessa on vähän, hyvin vähän. Sen verran erityisasiantuntija-nimikkeellä tehtiin oleskelulupa- ja rekisteröintihakemuksia vuoden alkupuolella. Ensimmäisen neljän kuukauden saldo oli alle neljäsataa hakemusta.
Tasaisen vauhdin taulukolla mennään reilun tonnin vuositahdissa. Kaiken kaikkiaan oleskelu- ym. hakemuksia tuli yli viisituhatta per kuukausi. Politiikassa usein viitatut kansainväliset superosaajat ovat alle kaksi prosenttia kaikista Suomeen pyrkivistä.
Viime vuodesta tahti on hidastunut reilun kolmanneksen, vaikka tahti ei ollut kova silloinkaan. Huhut siitä, että ulkomaalaiset veisivät suomalaisten asiantuntijoiden työpaikat ovat vahvasti liioiteltuja. Erityisasiantuntijat ovat vierasperäiseltä työvoimalta erityisen turvassa. Sama ei kuitenkaan päde ns. suorittavan työn osalta.
Yhdysvaltalainen stand up -koomikko ja käsikirjoittaja Louis C.K. on kiteyttänyt työmarkkinaan liittyvän maahanmuuton dilemman varsin tumman huumorin muotoon:
Totta kai maahanmuuttajat vievät duunisi, mutta jos sen tekee kieltä puhumaton, kouluttamaton, rahaton ja kontaktiton, olet itse paska.
Ihan kaikista vastoinkäymisistä ei voi syyttää vastatuulta. On itse kunkin vastuulla pitää oma työmarkkina-arvonsa kunnossa esimerkiksi kouluttautumalla ja pitämällä muutenkin ammattitaitoa yllä. Maahanmuutolla on myös arvaamattomia vaikutuksia matalapalkkaiseen kantaväestöön. Palkat voivat jopa nousta maahanmuuton seurauksena.
Kansainvälinen käytäntö on nimittäin osoittanut, että matalasti koulutetuille maahanmuuttajille valikoituvat työpaikoiksi kolmen D:n ammatit: Dirty, Dangerous, Dull. Likaiset, vaaralliset, tylsät. Niitä ei varakkaan valtion kantaväestö halua tehdä, jos duuneihin löytyy muuten halukasta väkeä.
Suuri ja pitkäkestoinen tanskalainen seurantatutkimus osoitti, että kantaväestö ikään kuin nousee yhden pykälän ylöspäin, jos ihan alimmille työmarkkinoiden portaille on tarjolla muita tekijöitä. Paikallisen väestön työvoima siirtyy niihin ammatteihin, joissa vaaditaan sujuvaa kielitaitoa. Kantaväestön siirtyminen vaativimpiin töihin on yksi tapa, jolla työmarkkinat sopeutuvat maahanmuuttoon.
Ei ole pelkkää työläisen juhlaa, jos samoille työmarkkinoille on tarjolla kotimaista ja ulkomaista tarjokasta. Osa voittaa, osa häviää. ”He, joilla on maahanmuuttajien osaamista täydentäviä taitoja, hyötyvät. He, joiden osaaminen on identtistä maahanmuuttajien kanssa, kärsivät", sanoo Aalto-yliopiston professori Matti Sarvimäki. Kuulostaa kovasti Louis C.K:n logiikalta, mutta kauniimmin sanottuna.
Jos haluaa jatkossakin suojautua kilpailevaa työvoimaa, kotimaista tai ulkomaista, vastaan, kannattaa kouluttautua. Korkeakoulutuksen tuoma palkkahyöty on Suomessa Pohjoismaiden korkein. Vaikka pelkän perusasteen ja toisen asteen käyneen elinkaariero palkalla mitattuna onkin vain 30 000 euroa, saa kouluttautunut paremmin töitä.
Jörn Donneria mukaillen:
Koulutus kannattaa aina.
Kim Väisänen
Kommentoi