On ollut melkoisen masentavaa lukea ja kirjoittaa puolueista ja heidän suhtautumisestaan yrityksiin ja erityisesti yritysten ja yrittäjien verotukseen. Edes näin vaalivuonna ei niin sanottu yrittäjän asiaa ole saatu sovitettua edes yhteen valheelliseen sivulauseeseen.
Punavihreänlaidan puolueille yrittäminen on se kiva tulonlähde, jolla katteettomat vaalilupaukset rahoitetaan. Esimerkiksi vihreät nostaisivat reilusti ja sumeilematta yrittäjien kokonaisveroastetta. Puoluekentän toisella laidalla kokoomus ei edes mainitse yrittäjää periaateohjelmassaan ja keskustalle yrittäjyyteen liittyy lähes ainoastaan vahva pellon ja metsän tuoksu.
Reilut 300 000 yrittäjää ovat markkinointitermein liian pieni kohderyhmä, jota kannattaisi mielistellä. Segmentti, josta ei irtoa paljon ääniä.
Eläkeläisiä on sentään 1,5 miljoonaa, ja he äänestävät ahkerasti. Vaikka lastenteko ei suomalaisia enää sanottavammin kiinnosta, on lapsiperheitäkin vielä lähes tuplamäärä yrittäjiin verrattuna. Kannattaa siis suunnata valheelliset sivu- ja päälauseet runsaine lupauksineen vanhuksille tai jälkeläisiään hoitavien massoille.
Perussuomalaiset on toista maata. Varsin tuoreessa (tammikuu 2019) talouspoliittisessa ohjelmassa on omistettu kokonainen luku suomalaiselle työlle ja yrittäjyydelle. Tämä on virkistävä poikkeus puolueiden joukossa.
Paino on varsin voimakkaasti ensimmäisessä sanassa: suomalainen. Ohjelmassa ehdotetaan muun muassa, että Euroopan talousaluetta on uudistettava siten, että̈ tavaroiden- ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen ei yhdistetä enää automaattisesti työvoiman vapaata liikkuvuutta.
Lisäksi ulkomaisten työntekijöiden ”halpatyömarkkinoiden” estämiseksi työvoiman saatavuusharkinta on säilytettävä ja ehtoja tiukennettava. Supercellin korkean tuottavuuden työperäinen maahanmuutto, joka luo ”todellista arvoa” on perussuomaisille sen sijaan ihan ok. Yleistäen siivoajia tai tarjoilijoita ei maahan saa päästää, koodarit welcome.
Ohjelmassa ei ole turhia laskelmia mitä kukin ehdotus maksaa tai tuottaa, muttei niitä ole myöskään suurilla puolueilla. Eduskunnan laadukkaan tietopalvelun tutkimuksia ei puolueissa turhaan tilata omia ehdotuksia tukemaan. Epäilemättä syynä on se, etteivät laskelmat valtaosaa puolueiden ehdotuksista tukisi. Mielikuvilla pärjää paremmin kuin kylmillä faktoilla.
Perussuomalaiset on vahvasti yrittäjien asialla. Sipilän porvarihallituksen paikallisen sopimisen edistäminen jäi lähtötelineisiin, kun työmarkkinajärjestöt veivät Juhalta starttipistoolin, juoksuradan sekä kilpailijat. Perussuomalaisilla on sen sijaan kirkas näkemys sen tärkeydestä.
Talouspolitiikka-ohjelmassa todetaan aiheesta selkeästi, että ”työmarkkinoiden joustavuuden parantamiseksi on lisättävä ja rohkaistava paikallista sopimista”. Ohjelmassa tälle tarjotaan perusteeksi seuraavaa: ”Erot toimialojen sisällä yritysten välillä ovat suuret ja joustot ovat tarpeen niin yritysten toimintaedellytysten kuin työllistämisenkin kannalta.”
Lähes samoja sanoja käyttivät SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen ja Kirjatyöntekijöiden liiton puheenjohtaja Pentti Levo reilut kaksikymmentä vuotta sitten. Kun kohta on odoteltu lähes neljännesvuosisata, ei tärkeän asian edistämisestä puutu enää muuta kuin teot. Perussuomalaiset ovat vahvasti myös työllisyysasteen noston kannalla. Puhetta, jota yrittäjät kuuntelevat mielellään.
Muiden puolueiden hylättyä työllistävän luokan ennustan perussuomalaisille massiivista yrittäjäjytkyä kevään 2019 vaaleissa.
Kim Väisänen
Kommentoi