Yhdysvaltojen taloudella on mennyt hyvin, ja maan tuottavuuskehityskin on kohdillaan. Keskeinen syy positiiviselle talouskehitykselle on se, että USA on huikea innovaatiohubi, josta suurin osa viime aikojen isoista pörssiraketeista on kotoisin. Piilaakso on paikka, joka vetää puoleensa kansainvälisiä osaajia –ja jossa syntyy myös tulosta.
Eurooppa on kiistatta jäänyt kilpailussa jälkeen. On asioita, jotka olisi pitänyt korjata vuosikymmeniä sitten ja joita aletaan ehkä mahdollisesti nyt kunnostamaan. Kuten ylisääntelyä.
Suomessa on uuteen maailmaan sopeutumisen avuksi tehty mm. kansallinen teollisuuspoliittinen strategia, minkä lisäksi yli hallituskausien tavoitellaan T&K-menojen kasvattamista neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Yksityinen sektori on onneksi tässä suunnitelmassa kuskin paikalla ja julkinen sektori kartturina. Molempia kuitenkin tarvitaan.
On hyvä pysähtyä hetkeksi ja pohtia, miksi juuri Yhdysvallat on maailman napa innovaatioissa ja kaupallistamisessa. Ajattelen, että perustavanlaatuisia syitä on kolme.
- Pääomien riittävyys eli toimiva rahoitusmarkkina
- Kansainvälisten osaajien onnistunut houkuttelu
- Yrittäjämyönteinen yhteiskunta
Keskityn tässä kirjoituksessa vain ensimmäiseen kohtaan, jottei tekstistä tulisi liian pitkä.
Yhdysvalloissa on tarjolla riskirahaa
Yhdysvaltojen rahoitusmarkkina ei ole pankkivetoinen – toisin kuin Euroopassa. Toisin sanoen yrityksillä on paljon muitakin lähteitä vieraan pääoman ehtoiselle rahoitukselle (siis lainoille) kuin pankit.
Järjestelmä on omiaan lisäämään kilpailua, ja rahoituslaitokset ovat näin pakotettuja ottamaan enemmän riskiä. Yrityssektorin ja siten kansantalouden menestys syntyy siitä, että joku jossain uskaltaa ottaa riskiä palkinnon toivossa.
Lisäksi miljardiomaisuudella varustetut bisnesenkelit ja menestystarinoita etsivät suurrahastot ovat mittaluokkaa suurempia kuin Euroopassa.
Myös suuret yritykset ovat ostohousut jalassa, mikä edelleen luo kilpailua markkinoille. Tämä ei ole pelkästään hyvä asia, sillä isot yritykset käyttävät yritysostoja myös kilpailun patoamiseen ostamalla lupaavia aihioita pois ennen kuin kilpailija ehtii tai siinä pelossa, että aihiosta voisi kasvaa varteenotettava kilpailija.
Suo siellä, vetelä täällä. Mutta on parempi, että ideoita syntyy ja niitä ostetaan markkinoilta kuin se, ettei ideoita syntyisi alkuunkaan.
Menestystarinoiden etsiminen ja löytäminen on todennäköisyyspeliä. Kukaan ei osaa yritystasolla ennustaa, mistä ideasta tulee seuraava menestyjä.
Tiedämme kaikki esimerkkejä siitä, kuinka nobelistien keskeisiä julkaisuja on hylätty tieteellisissä aikakauskirjoissa, yritykseen ei pörssissä olla uskottu, tai sijoittajat eivät ole ideaan sijoittaneet, vaikka se on jälkikäteen osoittautunut unelmadiiliksi.
Tulevaisuutta on yksinkertaisesti vaikea ennustaa oikein. Siksi mitä enemmän rahoitusta on tarjolla ideoiden kilpailulle, sitä enemmän hyödyllisiä innovaatioita myös kaupallistuu.
Usein toistellaan fraasia, että hyvät ideat ja tyypit saavat aina rahoitusta. Näin ehkä onkin tiettyyn pisteeseen asti, mutta emme ikinä voi tietää kuinka monta erinomaista tai peräti käänteen tekevää ideaa on heitetty roskakoriin siksi, ettei ympäröivä yhteiskunta siihen sillä hetkellä uskonut.
Yhdysvallat on rahoituksen jättiläinen
IMF:n tekemän arvion mukaan Yhdysvalloissa Venture Capital -sijoituksia on tehty keskimäärin 0,7 prosenttia suhteessa BKT:een, kun EU:ssa vastaava luku on 0,2. Vuosien saatossa tämä ero kumuloituu valtavaksi ja tästä näkökulmasta on ymmärrettävää, että yritysten mahdollisuudet Yhdysvalloissa ovat toisenlaisia kuin Euroopassa.
Tukholman start-up-ympäristöä hehkutetaan menestystarinana ja Helsinkiäkin tavataan kehua Slush-kaupunkina. Viimeisten vuosien kehitys onkin ollut suotuisaa. Ero Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä on kuitenkin vielä toistaiseksi kutakuinkin samanlainen kuin suomalaisella ja yhdysvaltalaisella pikajuoksijalla.
Pääomaunioni voisi olla Suomen etu
Yksi Euroopan ongelmista on alueellinen heterogeenisuus. Yhdysvalloissa on kutakuinkin samat säännöt osavaltiosta toiseen sekä yhteinen kieli. Euroopassa jokaisella valtiolla on omat juttunsa, verolakinsa, tukimuotonsa ja niin edelleen. Maiden välillä on raja-aitoja huolimatta tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaasta liikkuvuudesta.
Yksi edistämisen arvoinen ratkaisu olisi eurooppalainen pääomaunioni, joka edistäisi pääoman vapaata liikkuvuutta. Erityisen hyödyllinen ajatus on Suomelle, koska markkina on pieni eikä se kannattele kovinkaan montaa toimijaa kerrallaan. Tämä on huono asia sekä rahoituksen tarjoajien välisen kilpailun näkökulmasta että lopulta myös kuluttajalle ja pienyrittäjälle. Pääomaunioni voisi olla yksi tapa tuoda lisääntyneen kilpailun hyötyjä Härmäänkin.
Valitettavasti pääomaunioni on eräänlainen heijastus Euroopan Unionista laajemminkin. Kymmenen vuotta sitä ollaan edistetty, ja ainakin minulle on koko lailla epäselvää "kehitetäänkö" ideaa vielä seuraavatkin kymmenen vuotta. Toivossa on hyvä elää.
Miksi Yhdysvallat porskuttaa?
Yhdysvalloissa on käynnissä eräänlainen täydellinen myrsky.
Kuten yllä todisteltu, Yhdysvalloissa rahoitusmarkkinat toimivat. Yhdysvaltalainen yliopistojärjestelmä on maailman paras ja verojärjestelmä kannustava. Maa vetää puoleensa maailman parhaita ajattelijoita, joilla on ideoita, näkemyksiä ja ennen kaikkea osaamista.
Toistaiseksi huippuosaajat ovat päässeet Yhdysvaltoihin edistämään oman ja maan asiaa, tutkimaan, keksimään, kaupallistamaan ja yrittämään. Ympäristö ja yhteiskunta on monin tavoin yritysmyönteinen ja kotimarkkinakin on maailman suurin.
Kaikki edellä mainitut tekijät tekevät Yhdysvalloista taloudellisen supervallan.
On selvää, ettei Euroopasta voi eikä pidä ikinä tulla Yhdysvaltojen kaltaista. Mutta ripaus amerikkalaisuutta vanhalle mantereelle tarvittaisiin.
Voitaisiin aloittaa vaikka norminpurkutalkoilla.
Mauri Kotamäki
Kommentoi