Vuoden 2018 Pisa-tutkimuksen tulokset julkaistiin 3.12. ja muiden muassa Opetus- ja kulttuuriministeriö hurrasi Suomen erinomaista asemaa otsikoimalla tiedotteensa: ”PISA 2018: Suomi lukutaidossa parhaiden joukossa”.
Totta totisesti Suomi menestyy Pisa-kokeissa edelleen ihan hyvin, selvästi OECD-maiden keskiarvoa paremmin kaikissa mitatuissa osatekijöissä eli lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä.
Suomi menestyy siis edelleen hyvin keskeisimmässä kilpailukyvyn osatekijässä eli koulutuksen osa-alueella.
Omituista on kuitenkin se, että joskus tuloksia kaunistellaan sanomalla, että muutos edellisestä tutkimuskerrasta ei ole tilastollisesti merkitsevä (googlaa ”Pisa merkitsevä”). Toisin sanoin tulos on tilastollisesti yhtä hyvä kuin edellisellä kerralla. Tulkinta on jokseenkin harhaanjohtava tai pahimmassa tapauksessa haitallinen.
Kuvio 1 piirtää Suomen menestyksen Pisa-kokeissa tällä vuosituhannella eri aineiden suhteen.
Kuviosta pitäisi käydä ilmi, että olennaista ei ole se, ovatko kahden edellisen vuoden tulokset tilastollisesti yhtä suuria. Olennaista on se, onko Suomen kehityksessä selkeää trendiä. Tärkeää ei siis ole lyhyt vaan pitkä aikaväli. Kuviota tulkiten voi silmämääräisesti todeta, että trendi on olemassa ja sen suunta on huolestuttava.
Esimerkiksi mediassakin kehutun Viron kohdalla oppimistulosten trendi on päinvastainen – siis suurin piirtein yhtä jyrkästi nouseva kuin Suomen trendi on laskeva. Muiden muassa BBC ylisti Viroa oivallisesta menestyksestä.
Palataan vielä oppimisvaikeuksiin. Vuonna 2009 alle 2. tason lukijoita oli noin kahdeksan prosenttia, mutta vuonna 2018 jo noin 14 prosenttia kaikista oppilaista. Testin mukaan Suomessa on siis entistä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen.
Toistan edellisen kappaleen hieman toisin sanoin. Niiden nuorten osuus, joilla on lukemisen takia suuria vaikeuksia menestyä jatko-opinnoissa tai työelämässä, kasvoi noin 66 prosentilla verrattuna vuoteen 2009!
Pisa-testien tuloksia ei pidä kuorruttaa kermavaahdolla. Yllä mainittu 14 prosenttia on aito yhteiskunnallinen ongelma eikä sitä pidä hyväksyä, vaikka muissa maissa menisi keskimäärin vieläkin huonommin.
Tämä epäkohta tulee korjata. Ensiksi katse kohdistuu tietysti hallitukseen ja opetusministeriöön.
Keskuskauppakamari tulee esittämään omia parannusehdotuksiaan mm. tähän asiaan perjantaina 13.12.2019. Pysy linjoilla.
Kommentoi