Yhdysvaltain presidentinvaalien odotetusti tiukka kamppailu ei lopulta ollutkaan niin tiukka. Donald Trump valittiin toiselle kaudelle selvin luvuin.
Tuloksen perimmäisiä syitä arvaillaan vielä pitkään, mutta yhtenä merkittävimpänä selittävänä tekijänä oli talous. Presidentti Joe Bidenin kaudella nopeaksi kiihtynyt inflaatio jäi kalvamaan amerikkalaisia, eikä nykyisiä vallanpitäjiä edustanut Harris kyennyt tuomaan Bidenin hallinnon meriittejä esiin.
Yhdysvaltain talous voi makrotaloudellisesti mitattuna hyvin. Vertailukohtana voi käyttää esimerkiksi Eurooppaa, missä talouskasvu on ollut nihkeää viime aikoina. Yhdysvaltojen työttömyys on ennätysalhaalla, palkat ovat lähteneet kasvuun ja korkotasokin on laskusuunnassa, kun inflaatio on hidastunut. Paljon tyylikkäämpää pehmeää laskeutumista ei olisi voinut tehdä.
Yhdysvaltojen äänestäjien enemmistö ei nähnyt asiaa näin. Päinvastoin Trumpia pidettiin kahdesta kandidaatista talousosaajana. Erityisesti hintatason nousu harmitti amerikkalaisia, mikä myötävaikutti Trumpin menestykseen. Trump käytti asetelmaa surutta hyväkseen ja tunnetusti lupasi “lopettaa inflaation”.
Totuuden nimissä Bidenillä oli osuutta inflaation jyrkkään nousuun 2021–2022. Koronaelvytys ampui yli, kysyntä kasvoi liikaa ja inflaatio kiihtyi lyhyeksi aikaa tavattoman nopeaksi. Mutta inflaatiopiikin jälkeen hintojen nousuvauhti on hidastunut samalla, kun talous on kasvanut mukavaa tahtia.
TRUMPIN SUUNNITTELEMA POLITIIKKA KIIHDYTTÄÄ INFLAATIOTA
Trumpin talouspoliittinen suunnitelma vaikuttaa erikoiselta – varsinkin huomioiden – kuinka paljon kansalaiset näyttävät vihaavan inflaatiota. Trumpin kaikki keskeiset talouspoliittiset toimet kun ovat inflaatiota kiihdyttäviä.
Ensinnäkin Trump on puhunut 10–20 prosentin tuontitulleista kautta linjan sekä 60–100 prosentin tulleista kiinalaisille tuotteille. Tullimuuri kiihdyttää inflaatiota, kun ulkomailta tuotavien hyödykkeiden hinta nousee.
Hintojen nousu pätee myös amerikkalaisten yritysten tuotannossaan käyttämiin välituotteisiin, mikä aiheuttaa kustannuspaineita Yhdysvalloissa tehdyille hyödykkeille.
Toiseksi Trump suunnittelee verotuksen keventämistä. Myös tämä kiihdyttää osaltaan inflaatiota, kun kokonaiskysyntä vahvistuu.
Kokonaisuudessaan Trumpin politiikan on arvioitu kasvattavan Yhdysvaltojen julkisen sektorin alijäämää hurjasti. Kongressin budjettitoimisto CBO:n arvion mukaan Yhdysvaltain julkinen velka olisi 10 vuoden päästä yli 140 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun perusuralla se olisi noin 15 prosenttiyksikköä matalampi. Alijäämän hurja kasvu on paitsi ongelma itsessään myös signaali inflaatiota kiihdyttävästä politiikasta.
Kolmanneksi Trump suunnittelee maahanmuuton vähentämistä ja laittomien maahanmuuttajien karkoittamista. Siitä miten Trumpin voi odottaa onnistuvan maahanmuuttajien karkottamisessa, voi olla montaa mieltä. Mutta nykyisellään työmarkkina Yhdysvalloissa on tiukka, ja työn tarjontaa leikkaavat toimenpiteet tulevat todennäköisesti nopeuttamaan palkkakustannusten nousua ja sitä kautta taas kiihdyttävän inflaatiota.
Trump lupasi voittaa inflaation, "end inflation". Siksi on hyvin mielenkiintoista, että Trumpin talouspoliittinen ohjelma näyttää tekevän päinvastoin. Inflaatio tuskin kiihtyy parin vuoden takaiselle tasolle, mutta kiihtymistä on odotettavissa yhtä kaikki.
“Lupaa yhtä, tee toista” näyttää toimivan Amerikan politiikassa. Ei vaikuta olevan niin väliä, mitä sanoo, kunhan tulee valituksi. Tämä huolestuttava kehityssuunta on jatkunut jo pitkään. Trump on populismin kirkkain ilmentymä, vaikka ilmiö on globaali.
Kiitos Trumpin valinnan, edessä on neljä vuotta retorista vuoristorataa ja globaalia epävarmuutta. Kuten amerikkalaiset sanoisivat: "may god have mercy on us all".
Mauri Kotamäki
Kommentoi