Jos aluevaaleissa harmittaa, ettei pääse äänestämään verotuksesta, voi alkaa pohtia reilun vuoden päästä käytäviä eduskuntavaaleja. Ne ovat tärkeimmät verovaalit, joista hallitukseen pääsevät puolueet sopivat yhdessä tulevien vuosien veromuutoksista.
Tulevaan verokeskusteluun vaikuttaa kansantalouden ja julkisen talouden kehitys. Koronan aikana valtio on velkaantunut paljon. Aiempien vaalien perusteella voi ennakoida, että velkaantumisesta puhutaan ensi vuodenkin vaaleissa. Kun julkisen talouden kestävyysvaje kummittelee aina pidemmälle ulottuvissa painelaskelmissa, moni uskoo, että sopeutuslistoista keskustellaan. Jos talouskasvu kuitenkin jatkuu hyvänä ja velkasuhde alenevalla uralla, voi velkapelko olla pienemmässä roolissa.
Jonkinlaista esimakua vaalien veroteemasta saatiin jo viime syyskuussa, kun valtiovarainministeri Annika Saarikko väläytti Keskuskauppakamarin tilaisuudessa mahdollista ansiotuloveron kevennystä vaalivuodelle.
Viimeistään ensi syksyn budjettiriihessä hallituspuolueet (ja muut puolueet) pääsevätkin ottamaan kantaa tähän kysymykseen, halusivat tai eivät. Laajan keskiluokan verotuksen merkittävin aihe tullee siis äänestäjille selväksi jo hyvissä ajoin ennen vaaleja.
Keskiluokan asiat tuntuvat monesti alkavan kiinnostaa poliitikkoja vaalien lähestyessä, vaikkei vaalien välissä keskiluokan tuntoja niin herkällä korvalla kuunneltaisi. Syytä kuitenkin olisi, sillä työllä elävä ja verot maksava keskiluokka pysyy tyytyväisenä vain niin kauan kuin sen asema on turvattu.
Tämän ovat huomanneet esimerkiksi demokraatit Yhdysvalloissa viimeistään Donald Trumpin tultua presidentiksi. Nyt presidentti Joe Bidenin talouspolitiikan pyrkimyksenä on vahvistaa maan keskiluokkaa, jonka tulo- ja elintaso on laahannut pitkään paikallaan ja jäänyt selvästi jälkeen kaikkein vauraimmista.
Suomessa kasvun hedelmät ovat perinteisesti ruokkineet koko kansaa. Nopeasti teknologisoituva ja muuttuva maailma luo kuitenkin monille uhkakuvia oman elämäntapansa jatkuvuudesta, samalla kun se voi mahdollistaa joillekin huiman elintasohypyn.
Ilmastonmuutoksen hillintä luo painetta keskiluokan energiakustannusten nousulle niin liikkumisessa kuin asumisessa. Vaikkei inflaatio kiihtyisi pysyvästi, talouden rakennemuutoksen joillekin aloille aiheuttama kustannusten kasvu voi laittaa monen talouden tiukille.
Suomessa työmarkkinajärjestelmän hajautuminen johtanee siihen, ettei palkkakehitys enää ole niin yhteneväistä kuin laajempien kollektiivisten sopimusten aikana, jolloin sopimukset takasivat varmat ja tasasuuruiset palkankorotukset koko palkansaajajoukolle.
Nämä tekijät luovat kupruja työllä elävän keskiluokan tulevaisuuteen, jolloin suotuisa ostovoiman ja elintason kehitys voi olla aiempaa enemmän tuloveron kevennysten varassa.
Väestön vanhetessa tuloveron kevennyksillä voidaan myös pitää huolta harvalukuisempien työtä tekevien kannustimista. Vapaa-ajan vaihtaminen lisätyöhön tai uusien haasteiden hakeminen vaatii nyt korkeat veronsa, kun palkansaajan marginaalivero on lähellä 50 prosenttia jo 2 700 euron kuukausipalkalla. Moni voi pitää kannattavampana hankkia lisätuloja matalammalla pääomaverokannalla vaikkapa asunto- tai osakesijoittamisella.
Oleellisin verokysymys onkin, miten puolueet suhtautuvat keskiluokan ostovoiman ja kannustimien ylläpitämiseen ja parantamiseen. Ollaanko valmiita panostamaan tähän ahkeraan joukkoon, joka elää työnsä ansioilla ja jonka työnteosta koko hyvinvointiyhteiskunta on riippuvainen?
Mikael Kirkko-Jaakkola
Kommentoi