Pääekonomisti aprikoi – avaisinko minäkin osakesäästötilin?

Vuoden alusta lähtien pörssiosakkeisiin on voinut sijoittaa osakesäästötilin avulla. Pankit aloittivat tilien markkinoinnin jo viime vuoden puolella. Niinpä itsekin on tullut pohdittua, pitäisikö tili avata.

Osakesäästötilin yhtenä perusteluna on ollut kansankapitalismin edistäminen. Itselleni tulee kansankapitalismista kuitenkin ensimmäiseksi mieleen Nokia, Talvivaara ja Wincapita. Ne ovat paljon julkisuutta saaneita kohteita, joihin kansalaiset ovat rahojaan laajasti sijoittaneet. Itsekin olen kahteen näistä rahojani menettänyt.

Lähtökohtainen mielikuvani ei siis ole ollut suotuisin, mutta jo työnkuvaani liittyen aiheeseen on pitänyt perehtyä pintaa syvemmältä.

Osakesäästötilin etu on verotuksen lykkääminen. Tilin sisällä tehtyjen sijoitusten tuotoista ei makseta lainkaan veroa niin kauan kuin rahoja ei nosteta pois osakesäästötililtä. Vasta rahoja tililtä nostaessa tuotoista menee pääomatulovero. Lisäksi mahdollisen tilin tappion saa vähentää lopettaessaan tilin.

Kun tilin sisällä tehtyjä sijoitusten tuottoja voi sijoittaa uudestaan ilman veroja, pääsee hyötymään täysimääräisesti niin sanotusta korkoa korolle -ilmiöstä. Mitään ei kuitenkaan kannata tehdä pelkästään verotuksellisen edun takia, vaan tätäkin pitää tarkastella kokonaisvaltaisesti ottaen huomion kaikki taloudelliset seikat.

Kun etu liittyy kiinteästi verotuksen lykkäämisen, osta ja unohda -tyyppisen kansankapitalistin – joihin itsekin haluaisin lukeutua – on hyvä miettiä osakesäästötiliä etenkin sen perusteella, miten pitkä oma sijoitushorisontti on. Aktiiviselle kaupankävijälle sen sijaan horisontti ei ole yhtä oleellinen, vaan osakesäästötilin hyödyt näkyvät nopeammin myyntivoittojen verottomuuden ansiosta.

Lyhyellä tähtäyksellä osinkojen verotus muodostuu sijoitussäästötilillä kireämmäksi kuin suorassa osakesijoituksessa. Passiiviselle sijoittajalle, joka sijoittaa lähinnä vain osingot uudelleen, ei osakesäästötilistä ensimmäisten vuosien kuluessa ole hyötyä, vaan veroetua tulee vasta useampien vuosien jälkeen.

Toisaalta pitkässä horisontissa on syytä tiedostaa, että tiliin ei voi hyödyntää hankintameno-olettamaa. Pieniä osinkoja uudelleen sijoittaessa hyöty voi lisäksi valua kaupankäyntikuluihin.

Jos sijoitushorisontti on kymmeniä vuosia ja salkkua päivittää harvakseltaan, veroedulla on merkitystä myös passiiviselle sijoittajalle – olettaen toki, että tilin sijoitukset tuottavat. On hyvä muistaa, että osakesäästötili ei muuta huonoa sijoitusta hyväksi.

Vaikka verohyödyt kasvavat sijoitushorisontin pidentyessä, samalla kasvaa myös poliittinen riski. Miten pääomatuloja verotetaan vuosikymmenten päästä? Muuttuvatko tilin ehdot matkan varrella?

Aikoinaan paljon huomiota saaneiden vapaaehtoisten eläkevakuutusten ja ps-tilien ehdot ovat heikentyneet. Tämä riski on sitä suurempi, mitä pidempi on sijoitushorisontti.

Osakesäästötilin säästöjen nostamista ei kuitenkaan ole sidottu ikärajoihin tai muihin ehtoihin, joten rahat voi nostaa sieltä pois, jos olosuhteet muuttuvat.

Mutta vastaus itse otsikon kysymykseen:

Kyllä, avaan osakesäästötilin. Vaikka muuten suosin rahan säilytyspaikkana käyttötiliä ja kustannustehokkaita rahastoja, hankin vähitellen muutaman yhtiön osakkeita osakesäästötilille.

En kuitenkaan avaa tiliä verojen minimoinnin takia, vaan siksi, että minun tapauksessani uusi säästämismuoto tukisi nimenomaan pitkäjänteisempää sijoittamista osakkeisiin. Samalla tili tarjoaa kaikki jouston mahdollisuudet, joita pitkällä aikavälillä tarvitaan. Ennen tilin avaamista vertailen kuitenkin tarkkaan eri pankkien ehdot.

Mikael Kirkko-Jaakkola