Rakkaassa länsinaapurissamme sosiaalidemokraattien johtama hallitus on toteuttamassa tuloverokevennystä, jollaisesta Suomessa porvarihallituksetkaan eivät ole uskaltaneet edes unelmoida. Ruotsissa suurimpien ansiotulojen marginaaliveroja ollaan ensi vuonna laskemassa peräti viidellä prosenttiyksiköllä.
Veronkevennys juontaa juurensa hallituksen muodostavien sosiaalidemokraattien ja vihreiden sekä oppositiosta hallitusta tukevien keskustan ja liberaalipuolueen väliseen sopimukseen.
Ruotsissa valtion tuloveroasteikko on kaksiportainen. Noin 500 000 kruunun ylittävistä vuosituloista menee valtiolle 20 % ja noin 700 000 kruunun ylittävistä tuloista 25 %. Jos hallitussopu säilyy, valtiovarainministeri esittää syksyllä ylemmän portaan poistamista.
Kun huomioon otetaan myös kunnalliset tuloverot, kirkollisverot ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut, ylin marginaalivero on Ruotsissa kokonaisuudessaan noin 61,5 prosenttia tänä vuonna. Valtion veroasteikon ylemmän portaan ylittävästä 100 kruunusta käteen jää näin alle 40 kruunua. Marginaalivero laskee noin 58,5 prosenttiin reilun 1,5 miljoonan kruunun tulojen jälkeen.
Ensi vuonna nämä marginaaliverot alenevat viidellä prosenttiyksiköllä, jonka seurauksena ne alittavat selvästi vastaavat Suomen ylimmät marginaaliveroprosentit. Suomessa palkansaajan ylimmät marginaaliverot ovat vielä tänä vuonna puolisentoista prosenttiyksikköä matalammat kuin Ruotsissa (ne kohdistuvat myös hieman eri tulotasoille).
Ruotsissa suurituloisiin kohdistuvan viiden prosentin lisäveron poistosta on käyty keskustelua niin kauan kuin se on ollut olemassa. Veron historia juontaa juurensa 90-luvun lamaan, kun vuonna 1995 valtiontalouden paikkaamiseksi tuloveroprosentti korotettiin väliaikaisesti 20 prosentista 25 prosenttiin. Sieltä tulee myös tästä verosta käytetty nimitys ”värnskatt”, joka viittaa mm. aikanaan sotaväen varustamiseksi kerättyihin lisäveroihin.
Vero säädettiin pysyväksi vuodesta 1999 alkaen luomalla valtion veroasteikkoon nykyisenkaltaiset portaat. Tuolloin oli kuitenkin jo epäilys, olivatko suurituloisimpien marginaaliverot niin korkeat, että ne rajoittivat työntekoa ja veropohjaa.
Lisäveron vaikutusta onkin Ruotsissa tutkittu taloustieteilijöiden keskuudessa paljon. Näiden tutkimusten pohjalta Ruotsin valtiovarainministeriö arvioi nyt, että veron poisto ei pitkällä aikavälillä todennäköisesti vähennä verotuloja.
Vaikka staattisesti veromuutos merkitsee reilun kuuden miljardin kruunun vuosittaista veronkevennystä, työllisyyden ja veropohjien arvioidaan kasvavan pitkällä aikavälillä niin paljon, että verotulot eivät kokonaisuudessaan pienene.
Kun Ruotsissa toteutetaan kasvuhakuista veropolitiikkaa, Suomessa hieman vastaavantyyppisen väliaikaisen kahden prosentin ”solidaarisuusveron” voimassaoloaikaa ollaan jatkamassa vähintään koko vaalikauden.
Naapurimaan muutokset ja kokemukset on kuitenkin syytä ottaa huomioon. Myös siksi, että muuttoliike sinne on suurin. Jo nyt keskituloisia palkansaajia verotetaan Ruotsissa Suomea keveämmin ja ensi vuonna myös suurituloisia.
Verotus on toki osaajille ja ammattilaisille vain yksi pieni vetovoimatekijä Ruotsin vahvemmassa kansantaloudessa, mutta niin kauan kuin palkansaajat ovat kiinnostuneita tuloistaan ja elintasostaan, myös veroilla on väliä.
Mikael Kirkko-Jaakkola
Kommentoi