Sipilän oikeistohallitus, Rinteen/Marinin vasemmistohallitus, Orpon oikeistohallitus. Kolme viimeisintä vaalikautta Suomen hallituskokoonpanot ovat polarisoituneet.
Samanmielisten joukossa on helpompi saada päätöksiä aikaan. Selkeät oikeisto- ja vasemmistoblokit luovat paitsi toimintakykyisen hallituspohjan myös toimivan vaihtoehtoisen oppositiopolitiikan. Liike synnyttää vastaliikkeen. Ei siis olisi ihme, jos sama vuorottelu jatkuu vauhtiin päästyään.
Verotus on perinteinen oikeistoa ja vasemmistoa erottava aihe. Mutta miten oikeisto- ja vasemmistohallitusten vuorottelu on näkynyt verotuksen kokonaisuudessa?
Sipilän hallitus muistetaan kilpailukykysopimuksesta, joka kevensi työn verotusta selvästi. Kokonaisveroaste kääntyi laskuun, vaikka kulutusverot kehittyivät vielä vakaasti, osin nimellisten verotasojen korotusten myötä.
Vasemmistohallituksen astuessa johtoon vuonna 2019 kokonaisveroaste oli 42,3 prosenttia. Vaikka kokonaisveroaste oli vielä vuonna 2022 vaalikauden alkua korkeampi, valtiovarainministeriö ennustaa veroasteen alentuneen vasemmistohallituksen viimeisimpänä verovuonna 2023 41,7 prosenttiin.
Valmisteveroihin tehtiin toki miljoonaluokassa merkittäviä korotuksia, mutta kovan inflaation ja liikenteen sähköistymisen aikakaudella yhteenlaskettuna muiden kulutusverojen kuin arvonlisäveron määrä on kääntynyt selvään laskuun suhteessa bkt:hen.
Aleneminen jatkuu nyt uuden vaalikauden aikana kaiketi vielä voimakkaammin, sillä valmisteveroihin ei enää tehdä entisessä määrin tarkistuksia. Polttoaineveroja jopa kevennetään reilusti.
Linjaero edeltävään hallitukseen on selvä, vaikka kulutusverojen puolella uusi hallitus on nostamassa 10 prosentin alv-kannan hyödykkeitä 14 prosentin kantaan. Edellinen hallitus ei arvonlisäveroja muuttanut kuin väliaikaisesti alentavaan suuntaan.
Tuloverotuksessa vasemmistohallituksen pieni- ja keskituloisille kohdennettu kevennys sekä sote-uudistukseen liittyvät veromuutokset leikkasivat verotuottoa suunnilleen samassa mittakaavassa kuin nyt oikeistohallituksen itse päättämät tuloverokevennykset.
Viime vaalikaudella sosiaalivakuutusmaksut kuitenkin nousivat, mikä kiristi palkkaverotusta.
Nyt sen sijaan sosiaalivakuutusmaksut alenevat huomattavasti heti ensi vuonna, mikä keventää verotusta miljardiluokassa. Suurin alennus tulee työttömyysvakuutusmaksuista, joita Työllisyysrahasto keräsi päättyneellä vaalikaudella puskurit pullolleen.
Hallituksen leikkaukset näkyvät työttömyysvakuutusmaksun alenemisena myöhempinä vuosina, mutta vastaavasti sairausvakuutusmaksujen ennakoidaan nousevan ensi vuoden kevenemisen jälkeen.
Oikeistolaisimpana toimena pidetyn solidaarisuusveron muutoksen mittakaava on käytännössä merkityksetön verokertymän kokonaisuudessa.
Koko vaalikauden aikana hallituksen veropäätökset keventävät näillä näkymin vain hieman verotusta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kokonaisveroaste laskee kuitenkin lähes kaksi prosenttiyksikköä suunnilleen EU-maiden keskiarvon tasolle 40 prosenttiin vuonna 2027.
Veroasteen aleneminen ei johdu juurikaan hallituksen omista veronkevennyksistä, vaan etenkin sosiaalivakuutusmaksujen alenemisesta sekä valmisteverotuottojen heikkenemisestä. Poliittiset linjaerot näkyvätkin nyt siinä, missä määrin verotuksen kireä kokonaistaso halutaan säilyttää.
Aika näyttää, jatkuuko hallituspohjien vuorottelu. Varmaa on vain se, että verotuksesta löytyy aina jakolinjoja.
Mikael Kirkko-Jaakkola
Kommentoi