Kuinka moni teistä naurahti, kun vuonna 2019 Trump väläytti ajatusta Grönlannin ostamisesta? Tuskin naurattaa enää.
Viime viikkoina Trump on toistanut ostotarjouksensa ja höystänyt sitä tutulla uholla. Jos Tanska ei myy Grönlantia Yhdysvalloille, Yhdysvallat ei aio kaihtaa keinoja alueen haltuun ottamiseksi. Trump uhkailee Tanskaa tulleilla, mutta sotilaalliset keinotkaan eivät ole poissuljettuja.
Grönlanti on pinta-alaltaan maailman suurin, väkiluvultaan Porvoon kokoinen saari. Nimestään huolimatta saari ei ole erityisen vihreä. Jopa 80 prosenttia siitä on jään peitossa.
Saarella sijaitseva Thulen lentotukikohta on Yhdysvaltojen pohjoinen etuvartioasema, joka tarvittaessa lähettää hätäsignaalin Pentagoniin 60 sekunnissa. Yhdysvaltojen armeijalla on jo nyt laajat valtuudet alueella. Miksi ihmeessä Trump haluaa Grönlannin?
Kiina haastaa Yhdysvaltoja pian myös pohjoisesta käsin
Suurvaltasuhteissa puhaltaa pohjoistuuli. Ja mitä nopeammin ilmasto lämpenee, sitä nopeammin nousee elohopea arktisen alueen jännitteitä kuvaavassa kuumemittarissa.
Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kiistaton ykkösvihollinen on Kiina. Vaikka Kiina ei maantieteellisesti sijaitse arktisella alueella, maa lanseerasi viisi vuotta sitten arktisen alueen strategiansa ja kutsuu itseään ”lähes arktiseksi” (near-Arctic) valtioksi.
Ilmastonmuutoksen on jo pitkään ennakoitu johtavan siihen, että pohjoiset meriväylät – Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävä, Venäjän merialueiden läpi kulkeva Koillisväylä sekä Pohjois-Amerikan pohjoispuolitse kulkeva Luoteisväylä – muuttuvat vähitellen käyttökelpoisiksi ja kilpailukykyisiksi kauppareiteiksi. Arktisen jääpeitteen sulaessa sesonki näet pitenee.
Koillis- ja Luoteisväylät lyhentävät merimatkaan kuluvaa aikaa Suezin ja Panaman kanavan kautta kulkeviin reitteihin verrattuna yli kolmanneksella. Koillisväylän kautta Euroopasta Aasiaan voi päästä jopa kaksi viikkoa nopeammin kuin Suezin kanavan kautta. Luoteisväylä säästää lähes saman verran aikaa verrattuna Panaman kanavan kautta kulkevaan reittiin. Samalla säästyy polttoainetta.
Siinä missä liikenne Luoteisväylällä on vähäistä, liikenne Koillisväylällä on viime vuosina vilkastunut. Väylää käyttävät alukset tarvitsevat Venäjältä luvan. Siksi kasvua ajavatkin tällä hetkellä Venäjä ja Kiina. Maaliskuussa 2023 maat perustivat työryhmän, joka keskittyy väylän kehittämiseen.
Liikennemäärän kasvu on jäänyt Kremlin virallisista tavoitteista, mutta 2024 oli jälleen uusi ennätysvuosi. Viime vuonna Kiina ja Venäjä lanseerasivat myös Arctic Express No1 -nimeä kantavan yhdistetyn rautatie-merireitin, jonka on tarkoitus olla vielä Koillisväylääkin nopeampi. Kiina suunnittelee myös aloittavansa turistiristeilyt arktisella alueella tämän vuoden aikana.
Pohjoisen rikkaudet kiehtovat Trumpia
Drill, baby drill on muodostunut yhdeksi Trumpin vakiolauseista, ja se kuultiin myös hänen virkaanastujaispuheessaan. Trumpin agendalla on fossiilisen energiatuotannon kunnian palauttaminen. Arktinen alue on tässäkin avainasemassa.
Trumpin harmiksi väistyvä presidentti Joe Biden allekirjoitti viimeisinä työpäivinään asetuksen, joka kieltää öljyn- ja kaasunporauksen pohjoisella Beringinmerellä. Trump yrittää kumota asetuksen, mutta tehtävä ei ole helppo. Laki mahdollistaa presidenteille merten suojelun, ja siksi asetuksen peruminen voi olla lain puitteissa mahdotonta.
Siinä missä öljyn poraaminen Alaskassa ei ole välttämätöntä Yhdysvaltojen energiaomavaraisuuden näkökulmasta, pääsy muiden pohjoisten rikkauksien äärelle voi olla.
Arktisella alueella, myös Grönlannissa, on suuria määriä metalleja ja mineraaleja, joita juuri nyt koko maailma haluaa. Kupari, koboltti, harvinaiset maamineraalit sekä lukuisat muut raaka-aineet ovat vihreän siirtymän tärkeintä polttoainetta.
Nykyisellään Kiinalla on lähes monopoli vihreän siirtymän arvoketjuissa. Kiina siis hallitsee sekä alkutuotantoa että jalostusprosesseja. Kun läntinen maailma pyrkii eroon Kiina-riippuvuuksistaan, katseet suuntautuvat vääjäämättä pohjoiseen.
Metalli- ja mineraalivarantojen hyödyntäminen ei ole lyhyellä aikavälillä helppoa, ja tulee joka tapauksessa vaatimaan mittavia investointeja. Kyseessä on pitkä peli, jota ilmastonmuutos vauhdittaa. Pelin lähtöasetelmat määritellään viimeistään nyt.
Arktisen alueen merkitys korostuu – ja se on Suomelle mahdollisuus
Yhdysvallat suhtautui arktiseen alueeseen pitkään ylimielisesti. Arktisessa neuvostossa yhteistyötä tekevät maat olivat kaikki sen liittolaisia – poikkeuksena Venäjä, joka jo tunnistettiin hiipuvana suurvaltana. Vasta Kiinan kasvava läsnäolo herätti Yhdysvallat uuteen uhkaan.
Yhdysvaltojen kasvava mielenkiinto arktista aluetta kohtaan voi olla Suomen ja muiden Pohjoismaiden näkökulmasta hyväkin uutinen. Se korostaa dialogin ja yhteistyön merkitystä Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden välillä. Esimerkiksi puolustusyhteistyön tiivistäminen tältäkin osin on myös Yhdysvaltojen intresseissä.
Ilmaston lämpeneminen on arktisen alueen luonnon, eläinten ja alkuperäiskansojen kannalta surullinen fakta. Mutta kansainvälisen politiikan ja kaupan osalta se tarkoittaa painopisteen siirtymistä pohjoiselle pallonpuoliskolle. Suomen kannalta tämä ei ole huono asia.
Pidetään pää kylmänä, kun puhelin soi.
Minna Kuusisto
Kommentoi