”Nyt tuli iso jytky!” Ranskan kansallisen liittouman keulahahmo olisi voinut lainata Timo Soinin legendaarista lausetta kesäkuun europarlamenttivaalien jälkeen. Marine Le Penin pitkään johtama, nykyisin Jordan Bardellan luotsaama Kansallinen liittouma (RN) -puolue saavutti vaaleissa historiansa parhaan tuloksen ja nousi yli 30 % äänisaaliilla vaalien suurimmaksi.
Vaalitulostakin suurempi pommi jysähti samana iltana, kun presidentti Emmanuel Macron yllättäen ilmoitti hajottavansa parlamentin ja järjestävänsä uudet vaalit. Macronin ilmoitus tuli yllätyksenä lähes kaikille, ja presidenttiä on jo ehditty syyttää vaarallisesta uhkapelistä, jossa panoksena on Ranskan demokratia.
Vaalien ensimmäinen kierros järjestetään jo 30. kesäkuuta ja toinen kierros 7. heinäkuuta. Kansallinen liittouma johtaa mielipidekyselyitä, ja niskaan huohottaa liittoutuneiden vasemmistopuolueiden ryhmä. Macronin Renessanssi-puolue on kaukana takamatkalla.
TikTok-ajan populistijohtaja koettelee vaalijärjestelmää
Ranskan vaalijärjestelmä on suunniteltu siten, että ääriliikkeiden on vaikea päästä vallankahvaan kiinni. Jotta ehdokas tulisi valituksi ensimmäisellä kierroksella, hänen on saatava 50 % annetuista äänistä. Äänisaaliin on lisäksi vastattava vähintään 25 prosenttia rekisteröityneiden äänestäjien äänistä. Äänestysaktiivisuudella on siis vaikutusta, ja tullakseen valituksi ensimmäisellä kierroksella, kandidaatilla on oltava riittävän laajan kansanosan tuki.
28-vuotiaan Bardellan johdolla Kansallinen liittouma on kuitenkin nostanut itsensä marginaalista valtavirtapuolueeksi. Puolue on raikastanut imagoaan ja houkutellut etenkin nuoria äänestäjiä. Pelikirja on monille populistipuolueille tuttu. Bardellan äiti on maahanmuuttaja, ja puoluejohtajalla on yli 1,5 miljoonaa seuraajaa TikTokissa.
Kansallisen liittouman mahdollinen vaalivoitto avaisi äärioikeistolaisesta politiikasta tunnetulle puolueelle ensi kertaa tien hallitukseen. Puolueen kärkiteemoja ovat perinteisesti olleet maahanmuutto- ja EU-vastaisuus. Monien muiden eurooppalaisten äärioikeistopuolueiden tavoin RN on myös pitkään tunnettu Venäjä-myönteisenä.
Sijoittajien huolet eivät ole aiheettomia
Sijoittajien ensisijainen huoli liittyy Ranskan julkisen talouden kestävyyteen, ja poliittinen epävarmuus on jo näkynyt Ranskan markkinoilla. Välittömästi Macronin ilmoituksen jälkeen Ranskan valtion rahoituskustannukset nousivat, ja Pariisin pörssi laski.
Huoli ei ole turha. Ranskan julkisen talouden alijäämä on yksi EU-maiden suurimmista. Julkinen velka ylittää 100 % bruttokansantuotteesta, ja maata uhkaa EU:n liiallisen alijäämän menettely. Rakenteellisten uudistusten läpivieminen on ollut Ranskassa vaikeaa, mutta Macronin ja nykyparlamentin yhteistyöllä on otettu tärkeitä askelia. Viime vuonna astui esimerkiksi voimaan lakiuudistus, jonka myötä eläkeikä nousi 62 vuodesta 64 vuoteen.
RN:n talouspoliittisia avauksia on yleensä pidetty julkisen talouden näkökulmasta riskisinä ja maan liike-elämälle haitallisina. Puolue on muun muassa luvannut palauttaa eläkeiän 60 vuoteen ja laskea energian arvonlisäveroa huomattavasti. Kesäkuussa puoluejohtaja Bardella kuitenkin sanoi, ettei eläkeuudistuksen peruminen ole ensimmäisenä agendalla. Hän on myös luvannut pitää kiinni nykyhallituksen kaavailemasta yritysveroalesta.
Lupauksissa nopeita muutoksia maahanmuuttoon ja turvallisuuteen
RN-puolueen työlistan kiireellisimmät asiat liittyvät maahanmuuttoon ja kansalliseen turvallisuuteen. Puolue haluaa rajoittaa sekä laillista että laitonta maahanmuuttoa. Bardellan mukaan muutoksia tehtäisiin ”ensimmäisinä viikkoina”, jos hänen puolueensa pääsisi valtaan.
Ranskan väestöllinen huoltosuhde eli työikäisen väestön määrä suhteutettuna lapsiin ja nuoriin sekä eläkeikäisiin on EU-keskiarvoa huonompi, joten monien muiden EU-maiden tavoin maahanmuuton rajoittaminen on Ranskassa lopulta myös talouspoliittinen kysymys.
RN-puolueen valtaannousu langettaisi epävarmuuden varjon EU:n Ukraina-tuen ylle. Oli kyse sitten pelkästä brändin kiillottamisesta tai ei, RN on ottanut viime aikoina selkeämmin etäisyyttä Venäjään kuin esimerkiksi Saksan äärioikeistolainen populistipuolue Vaihtoehto Saksalle. Silti RN:n mahdollinen vaalivoitto olisi Kremlille ilouutinen. Populistien valtaannousu Ranskassa voisi vähintäänkin lisätä eripuraa suurien EU-maiden kesken aikana, jolloin unionin yhtenäisyyttä koettelevat myös ulkoiset uhat.
Vaalilupaukset on tehty pidettäviksi?
Siinä missä äärioikeistolaisten populistipuolueiden suosio aiemmin nojasi eliittivihaan, nykyisin monet puolueet puhuttelevat kotimaidensa talouseliittiä. Puolueet ovat omaksuneet talouskuriajattelun, joka kituliaan kasvun ja paisuneiden velkataakkojen Euroopassa vetoaa uusiin äänestäjäryhmiin.
Talouskuriajattelun omaksuminen vaikuttaa tehneen äärioikeistolaisista puolueista aiempaa salonkikelpoisempia. RN:n talousguru Jean-Philippe Tanguy lupasi hiljattain, että puolueensa vahtivuorolla Ranska kiristäisi kukkaronnyörit tiukalle. Tuoreessa mielipidemittauksessa äänestäjät luottavatkin talousasioissa eniten juuri RN-puolueeseen. Äkkiä vähemmälle huomiolle jää, että puolueen agendalla on yhä toimia, jotka ovat demokratiaa rapauttavia.
Ranskan poliittinen kehitys ei poikkea muusta Euroopasta. Äärioikeistolaiset puolueet olivat europarlamenttivaalien selvä voittaja. Silti juuri Ranskan kehityksessä on jotain erityistä. Ranska on valistusaatteen ja demokratian tyyssija. Le Pen on luvannut, että hänen puolueensa tekisi yhteistyötä Macronin kanssa ja kunnioittaisi poliittisia instituutioita. Ja vaalilupauksethan ovat luotettavia, ovathan?
Minna Kuusisto
Kommentoi