Taylorin sääntö on ekonomisti John Taylorin mukaan nimetty rahapolitiikkasääntö, joka tarkoittaa, että keskuspankin tulisi asettaa ohjauskorko riippuen inflaatiosta ja taloudellisesta aktiviteetista.
Inflaatiosta ja taloudellisesta aktiviteetista on kyse myös ilmiössä nimeltä Taylor Swift. Megatähti tehtailee ennätyksiä, minne meneekin. Kun Eras-kiertueen liput tulivat myyntiin loppuvuodesta 2022, ja amerikkalaiset rynnivät ostoksille, Ticketmasterin sivut kaatuivat.
SWIFTIET KIINNOSTAVAT JOPA KESKUSPANKKIA
Yhdysvaltojen kiertueen ensimmäisen osan konserteissa kävi keskimäärin 54 000 fania. Arvioiden mukaan keskivertofani, Swiftie, käytti rahaa hieman reilut 1 300 dollaria (1 200 euroa). Swiftin vaikutus pelkästään Yhdysvalloissa on ollut niin merkittävä, että keskuspankki Fed mainitsi Swiftin heinäkuun 2023 Beige Book -talouskatsauksessaan.
Yhdysvalloissa kiertueen talousvaikutuksen on arvioitu olevan yli 10 miljardia dollaria (9,3 miljardia euroa). Tästä fanien kulutuksen osuuden on arvioitu olleen noin puolet. Arviossa ovat mukana myös sellaisten fanien ostot, jotka matkustivat kaupunkiin, vaikka heillä ei ollut konserttilippuja.
Swift-ilmiön taloudellista kokoluokkaa voi hahmottaa vertaamalla supertähden tuottamia tuloja kansantalouksien kokoon. Pelkästään Yhdysvaltojen Eras-kiertue tuotti niin paljon tuloja, että jos Taylor Swift olisi kansantalous, se olisi suurempi kuin Togo, Montenegro tai Liberia. Suurista suomalaisyhtiöistä liikevaihtonsa puolesta samaa kokoluokkaa ovat Kone ja Stora Enso.
SWIFTFLAATIO SAAVUTTI RUOTSIN
Myös Swiftin maailmankiertue on ollut menestys. Swift on tehnyt yleisöennätyksiä muun muassa Brasiliassa, Japanissa ja Australiassa. Toukokuussa oli Ruotsin vuoro.
Kolme loppuunmyytyä konserttia Tukholman Friends-Areenalla houkuttelivat paikalle yli 150 000 fania. Hotellihinnat jopa kolminkertaistuivat, ja esimerkiksi HKC-hotelliketjun toimitusjohtaja sanoi, ettei ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Tukholman kauppakamari arvioi maaliskuussa, että Swiftin kolme konserttia tuottavat noin 472 miljoonan kruunun (40 miljoonaa euroa) arvosta tuloja.
Kyse on ”swiftflaatiosta”. Supertähden vierailun kiihdyttämästä taloudellisesta aktiviteetista ja sitä seuraavasta hintojen noususta.
Taloustieteen näkökulmasta ilmiö on yksinkertainen. Konserttivieraat tarvitsevat yöpaikkoja, mutta majapaikkojen tarjonta on rajallista. Kun kysyntää on tavallista enemmän, hinnat nousevat.
Sama ilmiö näkyy muissa palveluissa, joita konserttivieraat käyttävät – esimerkiksi ravintoloissa ja kahviloissa. Euroopan kiertueen kaupungit houkuttelevat paljon konserttivieraita myös muista maista. Eurooppaan saapuu tuhansia amerikkalaisia. Myös moni suomalaisfani suuntasi Tukholmaan.
AIKA PÄIVITTÄÄ TAYLORIN SÄÄNTÖ?
Maailmanluokan tähtiä tulee tänä vuonna myös Suomeen. Heinäkuun lopussa Helsingin olympiastadion täyttyy kolmena iltana, kun Coldplay on kaupungissa. Pikaisen hintavertailun perusteella Helsingin huippuhotellit todella ovat huomattavan kalliita heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Monien hotellien hinnat ovat 50–70 % edeltävää viikonloppua korkeampia.
Mitään Taylor Swiftin kaltaista ilmiötä Coldplay ei tuo mukanaan. Swiftiet ovat enemmän kuin faneja. He esimerkiksi pukeutuvat keikoille huolellisesti Swiftin albumien tai laulujen teemoja mukaillen. Vastaavaa nähdään vain muutaman muun supertähden kuten Beyoncén ja Harry Stylesin kohdalla.
Vuonna 2024 Taylorin sääntö näyttääkin tarkoittavan jotain hieman muuta kuin mitä John Taylor sillä aikanaan tarkoitti. Se tarkoittaa ennennäkemätöntä kassakoneiden kilinää, kun paljetteihin, cowboy-buutseihin ja laventeliunelmiin pukeutuneet Swiftiet täyttävät kaupungin toisensa jälkeen. Tästä tuottoisasta sirkuksesta Suomi jää valitettavasti paitsi.
Minna Kuusisto
Kommentoi