Euroopan keskuspankin johto vihjaili viime vuonna, että EKP tulee nostamaan ohjauskorkojaan todennäköisesti tänä vuonna. Tämän seurauksena pitkät rahamarkkinakorot nousivatkin jonkin verran. Rahamarkkinakorot ovat kuitenkin edelleen negatiivisia.
Viime kuukausien aikana odotukset EKP:n koronnostosta ovat heikentyneet. Euroalueen inflaatio ei ole noussut ja on hyvin hintavakaustavoitteen puitteissa. Euroalueen kasvu on hidastunut.
EKP on toiminut velkapapereiden ostossa aikaisempien lausuntojensa mukaan, kun se ei ole enää nettomääräisesti ostanut velkapapereita. EKP on ostanut julkisen ja yksityisen sektorin liikkeeseen laskemia velkapapereita vuodesta 2015 lähtien noin 2600 miljardin euron edestä.
Voi myös olla, että Fedin koronnostot ovat saavuttaneet lakipisteensä tässä korkosyklissä. Tämä vähentää korkojen nostopaineita globaalisti.
EKP:n tarve ja mahdollisuudet rahapolitiikan merkittävään kiristämiseen ovat hyvin pienet.
Euroalueen inflaatiopaineet tulevat todennäköisesti pysymään jatkossakin hyvin maltillisena. Työttömyys on edelleen hyvin korkea erityisesti Etelä-Euroopassa. Työmarkkinoilta tulevat inflaatiopaineet tulevat siten olemaan hyvin pitkään olemattomat. Samoin hyödykemarkkinoiden kova kansainvälinen kilpailu mm. nettikaupan välityksellä pitää inflaatiopaineita kurissa.
EKP:n toimintaa rajoittaa käytännössä julkisen sektorin, kotitalouksien ja yritysten korkea velkaantuneisuus. Jos EKP nostaisi tällaisessa tilanteessa reippaasti korkoja tai antaisi pitkien korkojen kohota selvästi, se heikentäisi kasvunäkymiä entisestään.
Valtioiden rahoituskustannusten merkittävä nousu erityisesti korkean velkatason maissa, kuten Italiassa, johtaisi herkästi spekulaatioon maan erosta euroalueesta ja siten euroalueen hajoamisesta. On merkkejä siitä, että Italian valtion rahoituskustannuksen nousu vaikuttaa jo nyt negatiivisesti yritysten rahoitukseen Italiassa.
En ihmettele, jos EKP:n neuvosto joutuu jatkossa pohtimaan enemmän rahapolitiikan mahdollista keventämistä kuin kiristämistä. Korkojen osalta liikkumavaraa alaspäin ei juuri ole.
Sen sijaan arvopapereiden osto-ohjelman osalta EKP:lla on ainakin periaatteessa monia mahdollisuuksia. EKP voi ryhtyä ostamaan nettomääräisesti uudelleen velkapapereita. EKP voi tarvittaessa toimia jopa osakemarkkinoilla, kuten esimerkiksi Japanin keskuspankki on toiminut.
EKP on euroalueen heikkojen jäsenmaiden, korkean velkaantumisen ja työttömyyden vanki. Kärjistäen voidaan sanoa, että EKP:n tärkein tehtävä on euroalueen pitäminen pystyssä.
Pitkään jatkuvaan hyvin keveän rahapolitiikkaan (matalat korot, runsaasti likviditeettiä) liittyy myös ongelmia.
Tällaisessa ympäristössä poliitikkojen kannustimet hyvään talouspolitiikkaan vähenevät, kun markkinamekanismi eli valtion velkapapereiden korkojen antama palaute ei toimi. EKP on antanut poliitikoille aikaa toimia mutta mahdollisuutta ei ole käytetty hyväksi ainakaan täysimääräisesti.
Varallisuusesineiden markkinoilla (kiinteistöt, arvopaperit) syntyy kuplia, jotka ajoittain puhkeavat. Yritykset tekevät investointeja, joiden tuotto voi olla pitkällä aikavälillä heikko.
Keskuspankkiiri saa työstään endorfiinihumalan, kun hän pääsee kunnolla kiristämään rahapolitiikkaa. Olli Rehn nimitettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi viime vuonna seitsemäksi vuodeksi. Vaikuttaa kovasti siltä, että Olli Rehn saa odottaa hyvin pitkään tilannetta, jossa hän saa endorfiinihumalan olemalla mukana päättämässä rahapolitiikan tuntuvasta kiristämisestä. Onneksi hän pelaa jalkapalloa säännöllisesti ja saa endorfiinipiikkejä siitä.
Pentti Pikkarainen
Kommentoi