Kun Suomen talouden kasvu oli vuosina 2016–2018 noin 2–3 prosentin luokkaa, kasvun ennakoivaan hidastuvan siten, että vuosina 2020–2021 sen arvioidaan olevan noin yhden prosentin tasolla. Puheet taantumasta ovat lisääntyneet ja ajoittain keskustelussa on paniikin piirteitä.
Jos kasvu pysyy kutakuinkin ennustetussa vauhdissa, syytä paniikkiin ei ole. Talouden käännepisteiden ajoituksen ja voimakkuuden ennustaminen on kuitenkin kohtuullisen vaikeaa, eikä siten voida sulkea pois ennustettua heikompaa kehitystä lähitulevaisuudessa.
Pidemmällä aikavälillä Suomen talouden kasvuvauhdin arvioidaan olevan noin yksi prosenttia. Väestön ikääntyminen ja työntekijöiden määrän kasvun hidastuminen tai jopa supistuminen vaikuttavat negatiivisesti kasvuun.
Suomella on monia tekijöitä, jotka tukevat menestystämme. Kansakunnan yleinen koulutustaso on korkea ja kielitaito, erityisesti englannin osaaminen, hyvä. Suomessa on hyvä infrastruktuuri ja turvallinen ja ennustettava ympäristö. Virkamieskunta on pääosin luotettavaa. Organisaatiokulttuuri on epämuodollinen eikä turhaa pokkurointia edellytetä. Nämä ovat tekijöitä, joita liiketoiminnassa olevat arvostavat.
Menestyksemme nojaa todennäköisesti jatkossakin niihin aloihin, joissa olemme jo nyt vahvoja: elektroniikka ja tietoteknologia, metsäsektori sekä metalliteollisuus. Ajan myötä näissä löytyy todennäköisesti uusi sovellutusalueita.
Taloustieteilijät eivät pysty yleensä ennustamaan, mitkä talouden toimialat menestyvät tulevaisuudessa. Nostan tässä kuitenkin esille kolme mahdollista aluetta, joista taloutemme voi saada lisäpuhtia.
Ympäristöön liittyvät kysymykset nousevat entistä suurempaan arvoon. Haluatko sinä matkustaa ruuhkassa työpaikalle monta tuntia yhteen suuntaan ja pitää ulkona maskia ilmansaasteiden vuoksi? Minä en suostu sellaiseen.
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ympäristön tila on hyvä ja ympäristökysymyksille annetaan suuri paino poliittisessa päätöksenteossa. Puhtaalla vedellä on suuri ja todennäköisesti kasvava merkitys. Puhdas ympäristö ja vesi tulevat olemaan entistä merkittävämpiä kansainvälisiä kilpailutekijöitä.
Kun autokantaa pyritään muuttamaan sähköautojen suuntaan, Suomessa on tarjolla siihen sopivia metalleja. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia kaivannaisteollisuudelle. Olisi pyrittävä mukaan sähköautojen tuotantoketjuun laajemminkin eikä pelkästään keskityttävä metallien kaivamiseen.
Muovin käytöstä pakkausmateriaalina tultaneen pyrkimään eroon. Ratkaisuja tullaan hakemaan myös puupohjaisista tuotteista. Tämä lisää metsäteollisuuden tuotteiden kysyntää, ja vihreän kullan arvo pyrkii nousemaan edelleen.
Pitkän aikavälin näkökulmasta Suomella on monia menestymisen mahdollisuuksia. Jos suomalaisten asenne on kohdallaan, syytä synkkyyteen ei ole.
Pentti Pikkarainen
Kommentoi