Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtaman työryhmän raportti ”Talouspolitiikan strategia koronakriisissä” (valtioneuvoston julkaisuja 2020:13) julkaistiin toukokuun alussa.
Raportissa hahmotetaan kolmivaiheista tietä ulos kriisistä. Alkuvaiheessa pyritään minimoimaan vahingot epidemian kontrolliin saamisen aikana. Toisessa vaiheessa harjoitetaan kysyntää tukevaa finanssipolitiikkaa. Kun talous on palautunut kasvuun, aloitetaan talouden vaurioiden korjaaminen ja julkisen talouden vakauttaminen.
Sekä julkista taloutta että rakenteellisia toimenpiteitä koskevat toimenpiteet edellyttävät paljon konkretisoimista. Raportin tekijät suosittelevat näiden toimenpiteiden toteuttamista vasta myöhemmin. Tästä olen eri mieltä. On monia toimenpiteitä, joista voidaan päättää pikaisesti ja laittaa toimeen ripeästi.
Mitä sitten ovat toimenpiteet, jotka parantavat julkisen talouden kestävyyttä, talouden tehokkuutta ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä? Niitä ovat esittäneet muun muassa puolueet, ministeriöt, Suomen Pankki, kansainväliset instituutiot ja monet ekonomistit jo pitkään.
Raportin luettuani jäin miettimään, mitä nämä uudistukset voisivat minun mielestäni olla. Julkisen sektorin osalta päädyin seuraavanlaiseen listaan.
Kun kokonaisveroastetta ei voida enää korottaa, julkisen sektorin menot ja velvoitteet tulee käydä läpi tiuhalla kammalla. Puolueiden tulee tehdä lista siitä, mitä tehtäviä voitaisiin karsia tai lopettaa kokonaan. Muutaman miljardin listan tekeminen ei liene ylivoimainen tehtävä.
Jos valtion menot kasvavat EU-tason ratkaisujen vuoksi, hallituksen on samalla päätettävä, mitä menoleikkauksia se tekee vastaavalla määrällä kotimaassa. Merkelin ja Macronin esittämä 500 miljardin euron tulonsiirtorahasto tarkoittaisi jopa noin 8,5 miljardin tulonsiirtoa Suomesta. Jos rahastoa varten otettava laina maksetaan pois 10 (20) vuodessa ja sen korkoa on nolla, julkisia menoja tulisi leikata Suomessa noin 850 (noin 425) miljoonalla eurolla vuodessa.
Julkisen sektorin instituutioissa tulisi asettaa palkkakatto, esimerkiksi 12 000–13 000 euroa kuukaudessa.
Sote-uudistus tulee saada maaliin pikaisesti. Tarvitaan nykyistä leveämpiä hartioita. Terveydenhoidon henkilökunnan koulutusmääriä tulee lisätä. Yli 50-vuotiaat miehet tulee pakottaa vuotuiseen terveystarkastukseen tarvittaessa poliisin kantamina. Naiset osaavat pitää huolta terveydestään paremmin.
Sosiaaliturvaa pohtivan työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi kahdessa vuodessa ja tarvittavat uudistukset on laitettava voimaan asteittain mahdollisimman ripeästi. Nyt työryhmälle on annettu aikaa vuoteen 2027 asti.
Poliittiset virkanimitykset tulee kitkeä pois. Julkisessa sektorissa pitää reilusti erottaa tehtävät, jotka kuuluvat poliittisen päätöksenteon piiriin, ja ne, joihin valitaan henkilöt parhaan osaamisen perusteella. Aidosti ansiokas toiminta politiikan puolella ei tietenkään voi olla synti, mutta poliittinen kytkentä ei voi olla nimitysten todellinen peruste.
Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tulisi ottaa käyttöön kohtuulliset lukukausimaksut, esimerkiksi 1 000 euroa lukuvuodessa. Näin oppilaitokset saisivat lisätuloja henkilökunnan palkkaamiseen ja opiskelijat voisivat vaatia ponnekkaasti laadukasta opetusta ja tutkimuksen ohjausta.
Heille, joille 1000 euron lukukausimaksu, on ylivoimainen, voidaan antaa stipendi lukukausimaksun suorittamiseksi. Ammattikouluissa ilmenneet puutteet pitää korjata pikaisesti. Panostukset koulutukseen ovat todennäköisesti paljon parempia investointeja maamme tulevaisuuden kannalta kuin hyvin kyseenlaiset tunnin junayhteydet.
Pääkaupunkiseudun väestöpaineen ja sen negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi olisi tehtävä lista valtion virastoista, jotka voitaisiin sijoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Ministeriöt on syytä pitää pääkaupungissa.
Myös Suomen työmarkkinoiden toimintaa tulee kehittää. Suomessa ei ole vieläkään tunnustettu globalisaation ja eurojäsenyyden asettamia kovia ehtoja työmarkkinoiden toiminnalle.
Poliittiset työtaistelut ovat tarpeettomia. Poliittiset mielipiteet voimme esittää normaalin poliittisen järjestelmän kautta. Laittomien lakkojen sanktioissa tulee ottaa huomioon niiden aiheuttamat vahingot.
Paikallinen sopiminen tulee sallia kaikissa yrityksissä ja sitä koskevat pelisäännöt tulee olla kaikille yrityksille samat. Työntekijöiden osallistumista yritysten hallintoon tulisi parantaa esimerkiksi tutkimalla Ruotsin ja Saksan käytäntöjä.
Emme tiedä, milloin talouttamme kohtaa seuraava iso häiriö. Yhteiskuntamme on kuitenkin pitkään niin haavoittuneessa tilassa, että poliittiset päätöksentekijät eivät voi odottaa tumput suorana ja ryhtyä toimiin taloutemme rakenteiden korjaamiseksi vasta muutaman vuoden päästä.
Jos seuraava iso häiriö iskisi Suomeen nykyisen kaltaisessa tilanteessa, ministeriauton takapenkillä ei olisi silloin hauskaa. Kansalaisilla olisi vielä vähemmän hauskaa.
Pentti Pikkarainen
Kommentoi