Terveisiä kesämökin tuvasta! Suomalaisilla on vuosittain keskimäärin 31 lomapäivää, joita moni nautiskelee monta viikkoa putkeen juuri heinäkuussa. Viime vuonna joka kolmas suomalainen työllinen lomaili heinäkuussa vähintään viikon verran.
Suomalaiset ovat saaneet viettää lakisääteistä vuosilomaa jo sata vuotta. Vuonna 1922 loman vähimmäispituus oli kuitenkin vain seitsemän päivää. Nykypäivänä vuosilomalain mukaan lomaa määräytyy työsuhteen kestosta riippuen vähintään 2 tai 2,5 päivää kuussa.
Tasaisin väliajoin suomalaisten kesälomakulttuuria ja liian vähäistä työntekoa kuitenkin kritisoidaan. Tänä kesänä on kritisoitu myös eduskunnan kesätaukoa. Hallituksen natsi- ja rasismikohujen keskellä on kysytty: kestääkö yhteiskuntamme sitä, että kansanedustajamme ovat kahden kuukauden ajan istuntotauolla? Mutta toisaalta, jaksavatko työntekijät – kansanedustajatkaan – työtahtia, jossa työn aiheuttamista rasituksista ei ehdi palautua?
Mitä kesälomasta pitäisi ajatella, pohdin tänä kesänä, kun pitkästä aikaa en olekaan vuosilomalla, vaan opintovapaalla.
Suomalainen ja norjalainen lomailevat vähemmän kuin ruotsalainen
Suomalaisilla on keskimäärin saman verran lomapäiviä kuin norjalaisilla, mutta vähemmän lomia kuin ruotsalaisilla. Pohjoismaihin verrattuna teemme kuitenkin vähemmän työtunteja vuodessa.
Vuonna 2020 keskimääräinen työaikamme viikossa oli noin 39,9 tuntia, kun EU:n keskiarvo oli 40,7 tuntia. Etlan vuoden 2016 raportti kiteytti, että Suomessa tehdään liian vähän työtä liian kovalla palkalla.
Toissakesänä Huawein suomalaisjohtaja Mika Lauhde kohahdutti toteamalla Kauppalehden haastattelussa, että pärjätäkseen kilpailussa Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan, Suomessa tulisi siirtyä seitsenpäiväiseen työviikkoon. Lauhde kertoi, ettei itse ole pitänyt kesälomaa neljään vuoteen. Suomalaistutkijat tyrmäsivät 80 tunnin työviikon järjen ja terveyden vastaisena.
Loma on luksusta, johon kaikilla ei ole varaa
Vuosiloman tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus toipua työn aiheuttamista rasituksista. Tästä syystä vuosilomasta vähintään kaksi viikkoa on pidettävä yhtäjaksoisesti.
Lomailussa on kuitenkin selkeitä väestö- ja ammattiryhmien välisiä eroja. Suomen Yrittäjien kyselyssä lähes puolet pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjistä arvioi, ettei pysty pitämään riittävästi lomaa. Kesälomattomuudelle on monia syitä: toisille kesäsesonki on kiireisintä aikaa, toisilla ei ole taloudellista mahdollisuutta pitää lomaa.
Loma on luksusta, johon harvalla opiskelijalla on varaa. THL:n korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan liki 40 prosenttia opiskelijoista arvioi, ettei heillä olisi varaa opiskella ilman ansiotyötä. Jossain luentosalien, tenttien ja kesätöiden välissä pitäisi kuitenkin palautua. Yli puolet korkeakouluopiskelijoista kokee ajankohtaista psyykkistä kuormittuneisuutta. Missä määrin tämä johtuu lomattomuudesta?
Millainen on vuosiloman tulevaisuus?
Hallitus haluaa nostaa Suomen työllisyysastetta ja kasvattaa myös tehtyjen työtuntien määrää. Etsin hallitusohjelmasta lomaosumia, mutta niitä oli niukasti. Merkittävin on kirjaus lomakorvausten jaksotuksen palautuksesta. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa työsuhteen päättyessä pitämättömät lomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkamista.
Lisäksi hallitus suunnittelee selvittävänsä harrastustoiminnan tukemista koulujen loma-aikoina sekä lakkauttavansa kansainvälistä suojelua saavan suojeluaseman, jos henkilö matkustaa lomalle lähtömaahansa.
Tulevaisuudessa työnteko irtoaa entistä voimakkaammin työsuhteista. Monen viikon palkallisesta kesälomasta saattaa tämän myötä tulla harvinaisempaa. Keikkatyö on työnteon tulevaisuus, kirjoitti Amel Gaily Työn elämä -kirjassaan (Alma Talent, 2022). Jo nyt on nähtävissä, kuinka koronapandemia muutti työntekoa ja vapautti tietotyöläiset paitsi lomailemaan myös työskentelemään kesämokin tuvasta.
Aika näyttää, millainen maailmamme on ensi heinäkuussa. Sen tiedän, että aikuisopiskelijana opintovapaalta kertyy ensi vuodelle pari päivää vuosilomaa.
Shadia Rask
Kommentoi