veronmaksajat.fi

Kymmenessä vuodessa yli 136 miljoonan euron talous­vaikutus – näin toimii Startup Refugees

Shadia Rask

Yritys ymmärtää

Shadia Rask on tutkija, vaikuttaja ja kolumnisti. Hän on kiinnostunut yrityksistä, jotka ovat ymmärtäneet sosiaalisen kestävyyden merkityksen.

Ihmisten työttömyys johtuu kurin ja kepin puutteesta. Tällainen mielikuva ja ihmiskuva syntyy, kun kuuntelen hallituksen esityksiä. Hallitus on ottanut kovat keinot käyttöön patistaakseen työttömät töihin. Keppivalikoimaan kuuluu muun muassa työttömyysturvan kiristykset ja toimeentulotuen leikkaukset. Työttömäksi joutunut työperäinen maahanmuuttaja uhataan poistaa maasta ns. kolmen kuukauden säännöllä.

Entä jos keppiä parempia tuloksia saadaan kumppanuuksilla?

Kumppanuuksien kautta Startup Refugees on nimittäin saanut aikaan yli 99 miljoonan säästön sosiaaliturvamenoihin ja yli 37 miljoonan verran verotuloa valtiolle. Näin merkittävä taloudellinen vaikutus – 136 miljoonaa euroa – on saavutettu kymmenessä vuodessa.

Mistä oikein on kyse?

Helmikuisena aamuna istun Kulttuuritalon neljännen kerroksen sohvalle, kaivan muistiinpanovälineeni esiin ja annan Startup Refugees -yhteisön kertoa. Startup Refugeesin Mikroyrittäjien Yritysaamu on juuri alkamassa.

ILMAN VERKOSTOJA ON VAIKEA TYÖLLISTYÄ

Pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttaneiden työllistymisen ja yrittäjyyden tukemiseen erikoistunut Startup Refugees perustettiin vuonna 2015. Suomeen saapui tuolloin lyhyessä ajassa yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

”Mietittiin, että työ on paras tapa kotouttaa. Ajateltiin, että houkutellaan turvapaikanhakijoita yrittämään,” kertoi Startup Refugeesin perustanut Riku Rantala Helsingin Sanomissa.

Kymmenessä vuodessa Rantalan, Elise Pietarilan ja Tunna Milonoffin idea on kasvanut ja vakiinnuttanut asemansa. Startup Refugeesin kolme toimistoa löytyvät Helsingistä, Oulusta ja Rovaniemeltä, ja toimintaa on yli 60 paikkakunnalla. Työntekijöitä on 27, ja he puhuvat yhteensä 17 eri kieltä.

Myös Mikroyrittäjien Yritysaamussa on iloinen monikielinen puheensorina. Startup Refugeesin toimitusjohtaja Aicha Manai esittelee ihmisiä toisilleen suomeksi, englanniksi ja arabiaksi. Tutustuttaminen on tärkeää.

Tutkimuksissa kansainväliset osaajat kuvaavat työpaikan löytämisen vaikeutta: pitää tuntea joku, joka tuntee jonkun. Tämä tiedetään myös Startup Refugeesissa. Heidän rakentamaansa verkostoon kuuluu yli 5 000 yritystä, yhteisöä, julkisen sektorin toimijaa, oppilaitosta ja yksilöä.

OSAAJAPANKISSA 10 000 INSINÖÖRIÄ, JURISTIA JA ERI ALOJEN AMMATTILAISIA

Verkoston lisäksi erityinen roolinsa työnvälityksessä on Match Made in Startup Refugees -alustalla. Sinne kootaan sekä maahan muuttaneiden osaamisprofiilit että verkoston tarjoamat työmahdollisuudet.

Kymmenen vuoden aikana Startup Refugees on välittänyt yli 1 900 työpaikkaa, tarjonnut yli 14 000 koulutusmahdollisuutta, avustanut yli 120 uuden yrityksen rekisteröinnissä ja tukenut yli 1 270 uutta yrittäjää alkuun.

Tälläkin hetkellä Match Made in Startup Refugees -alustalla on 10 000 osaajaan profiilit. Joukossa on kokkeja, hitsaajia, ravintola-alan osaajia, siivoajia, rakennusalan ammattilaisia, ICT-alan osaajia, opettajia, juristeja, insinöörejä ja muita ammattilaisia.

Yhteistä kaikille on 100 prosentin työmotivaatio.

Seuraavan kerran, kun keskusteluaiheena on ”kansainväliset osaajat” ja ”työperäinen maahanmuutto”, kannattaa muistaa Suomessa jo asuvat pakolais- ja turvapaikanhakijataustaiset työtä etsivät osaajat.

YKSITTÄISTEN YRITYSTEN JA KULUTTAJIEN VALINNOILLA ON VAIKUTUSTA

Työmarkkinanäkymät ovat tällä hetkellä synkät, ja ennusteen mukaan työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,5 prosenttiin. Työttömyys on kasvanut varsinkin ei-suomalaisten joukossa. Viime vuonna jopa useampi kuin joka viides EU:n ulkopuolinen kansalainen oli työtön.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on kuitenkin ollut nousussa. Myös yksittäisten yritysten ja kuluttajien teoilla ja valinnoilla on vaikutusta.

Startup Refugeesin maksutonta työnvälityspalvelua hyödyntävät muun muassa IKEA, Vaisala, Lidl, Fazer ja Street Pride Bar. Mentorointiohjelmia on toteutettu esimerkiksi Tietoevryn ja Netlight Consultingin kanssa

Mikroyrittäjien Yritysaamussa DEI-konsultti ja puhuja Kamilla Sultanova haastaa myös yleisöä: kenen palveluita sinä kulutat? Voisitko ostaa useammin maahanmuuttajataustaiselta mikroyrittäjältä?

Sultanova näyttää kynsiään, hiuksiaan, housujaan, kenkiään. ”Valitsen kuluttaa ja käyttää maahanmuuttajataustaisten pienyrittäjien palveluita.”

Myös Startup Refugees näyttää tässä mallia: yritysaamun tarjoilut on tilattu palkitulta yrittäjältä Iness Belleililtä, jonka catering-yritys Dziri on erikoistunut algerialaiseen keittiöön.

Näin luodaan työnhakijoille työpaikkoja ja tuetaan uusia yrittäjiä – ei kiristyksin ja kurittamalla.

Shadia Rask

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kahdeksan ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit