Taannoisessa blogikirjoituksessaan Laura Friman kertoi pilanneensa illan ystäviensä kanssa lausumalla seuraavat neljä sanaa:
"Paljonko teidän kuukausipalkkanne on?"
Palkka-avoimuus jakaa mielipiteitä – myös ystävien kesken. Useimmat meistä ovat kiinnostuneita muiden palkoista, mutta oman palkan paljastaminen tuntuu kiusalliselta. Nolostusta aiheuttaa niin pieni kuin isokin palkka.
Pian palkka-avoimuus ei kuitenkaan enää ole mielipidekysymys.
DIREKTIIVI SELÄTTÄMÄÄN SELITTÄMÄTÖNTÄ PALKKAEROA
Selittämättömällä palkkaerolla tarkoitetaan eroa palkoissa, joka havaitaan tarkastelemalla saman ikäluokan naisia ja miehiä, joilla on sama koulutustausta ja jotka toimivat samoilla toimialoilla ja tehtävissä.
Euroopan unioni hyväksyi tänä keväänä uuden palkkadirektiivin, jonka mukaan työnantajan on kerrottava työntekijöilleen palkan, palkkatason ja palkankorotusten määräytymisperusteet. Tavoitteena on poistaa sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää. Palkkadirektiivi pitää laittaa kansallisella tasolla täytäntöön viimeistään vuonna 2026.
Direktiivin myötä työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava tieto hänen kanssaan samaa tai samanarvoista työtä tekevien keskimääräisestä palkkatasosta. EU-direktiivissä työntekijän tiedonsaantioikeus ei ulotu yksittäisen työntekijän palkkatietoihin, toisin kuin kolmikantaisen työryhmän valmistelemassa ehdotuksessa.
Isompien, vähintään sata henkilöä työllistävien yritysten, on laadittava julkinen palkkakartoitus työntekijöidensä sukupuolten välisistä palkkaeroista. Jos selittämättömän palkkaero on yli viisi prosenttia, työpaikalla on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin.
Työntekijäpuoli on kannattanut palkka-avoimuutta, kun taas työnantajajärjestöistä on kuultu vastustusta. Palkka-avoimuus on suomalaisille vieras ajatus, totesi esimerkiksi Teknologiateollisuus. Joissain yrityksissä palkka-avoimuus on kuitenkin viety jo paljon pidemmälle kuin direktiivi tulee edellyttämään.
PALKKA-AVOIMUUDEN EDELLÄKÄVIJÄT
Suomen suurin työnhakupalvelu Duunitori on haastanut työnantajat kertomaan palkkahaitarin heti työpaikkailmoituksessa. Duunitorin mukaan palkan sisältävät työpaikkailmoitukset saavat keskimäärin yli 100 prosenttia enemmän lukukertoja kuin muut ilmoitukset. Tästä huolimatta palkkahaitari on ilmoitettu vain murto-osassa Duunitorilla julkaistuissa työpaikkailmoituksissa.
IT-ala näyttää olevan selkeä edelläkävijä palkka-avoimuudessa. Esimerkiksi Qvikissä työntekijät tietävät saman roolin sisällä olevan pienimmän, suurimman ja mediaanipalkan. Sysartin palkkatason voi tarkistaa avoimesta palkkamallista. Fraktiossa kaikkien työntekijöiden palkat ovat yleisessä tiedossa, ja vähintään kerran vuodessa järjestetään palkkaviikot, jolloin palkkoja ja palkankorotuksia tarkastellaan kokonaisuutena.
Myös joissain isoissa yrityksissä on ryhdytty etupainotteisesti korjaamaan selittämättömiä sukupuolten välisiä palkkaeroja. Esimerkiksi UPM:n sukupuolten palkkatasa-arvoa koskevan selvityksen jälkeen noin 400 työntekijää sai yhdenvertaisuuskorotuksen. Metso Outotecillä noin 500 työntekijää sai palkankorotuksen osana globaalia palkkojen tarkistusprosessia.
Vastaavia korjausliikkeitä nähtäneen tulevina vuosina lisää. Fiksut organisaatiot ryhtyvät toimiin jo ennen kuin joutuvat julkisesti paljastamaan henkilöstönsä selittämättömiä sukupuolten välisiä palkkaeroja.
SUKUPUOLTEN VÄLINEN PALKKAERO EU-KESKIARVOA SUUREMPI
Palkkatasa-arvoon on Suomessa edelleen matkaa. Naisten ansiot ovat keskimäärin 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät. Sukupuolten välinen palkkaero on Suomessa suurempi kuin EU-maissa keskimäärin.
Keskimääräiset palkkaerot sukupuolten välillä kätkevät sisäänsä sen, että naiset ja miehet työskentelevät suurelta osin eri toimialoilla ja tehtävissä. Työmarkkinamme ovat erityisen voimakkaasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Eroavaisuuksia havaitaan kuitenkin myös toimialojen sisällä. Esimerkiksi finanssi- ja vakuutusalalla naisten ja miesten palkkaero on peräti 27 prosenttia.
On myös huomionarvoista, että naisten ja miesten välinen palkkaero voimistuu iän myötä. Siinä missä alle 25-vuotiaiden naisten ja miesten välinen palkkaero on viitisen prosenttia, yli 65-vuotiailla työntekijöillä palkkaero kasvaa aina 22 prosenttiin saakka. Perhevapaauudistus pyrkii osaltaan pienentämään sukupuolten välisiä palkkaeroja, jotka juontuvat hoivavastuun ja perhevapaiden epätasaisesta jakautumisesta.
Edelläkävijäyritysten kokemus on, että palkka-avoimuus kannattaa. Jos palkasta ei olla avoimia, oletukset palkoista perustuvat huhuihin ja käytäväkeskusteluihin. Palkka-avoimuus ei estä ahkeran työntekijän palkitsemista. Työnantajan on vain pystyttävä perustelemaan, miksi samaa työtä paremmin tekevä työntekijä ansaitsee saada enemmän palkkaa.
Avoimempaa puhetta palkoista kannattaa alkaa harjoitella jo nyt, niin yksilö- kuin yritystasolla. Palkka-avoimemmat ajat ovat tulossa – halusimme tai emme.
Shadia Rask
Kommentoi