Vuosi sitten sain haastatella kolmea AIDA Impactin työllistämää maahan muuttanutta naista. Nämä kohtaamiset pysäyttivät jopa kokeneen maahanmuuttotutkijan.
Haastatteluaihe oli minulle hyvinkin tuttu. Olen tutkinut maahanmuuttoa toistakymmentä vuotta ja kirjoittanut monia työelämään liittyviä julkaisuja ja kolumneja. Mutta Royan, Yulian ja Darian tarinat antoivat kasvot sille, minkä väestötutkimukset kertovat yleisyyksien ja todennäköisyyksien tasolla.
Henkilöhaastattelut on julkaistu AIDA:n työllistämisoppaassa. Viiden vuoden aikana yli 30 maahanmuuttajataustaista naista työllistänyt yhteiskunnallinen korualan yritys kertoo hyvistä kokemuksistaan. ”Ei pelkkiä korulauseita” -opas on ladattavissa ilmaiseksi ja tilattavissa painettuna.
Tässä blogikirjoituksessa palaan Roya Ranjbarin haastatteluun. Roya puhui siitä, mistä juuri nyt kiistellään – eli työperäisestä maahanmuutosta ja hallituksen suunnittelemasta kolmen kuukauden säännöstä.
KIISTELTY KOLMEN KUUKAUDEN SÄÄNTÖ
Kolmen kuukauden säännössä on kyse hallituksen suunnitelmasta poistaa työttömäksi jäänyt työperäinen maahanmuuttaja nopeutetusti Suomesta. Joissakin tapauksissa aika olisi kuusi kuukautta. Esitys koskee ulkomaalaisia, jotka ovat tulleet Suomeen työluvalla ja olleet alle kaksi vuotta täällä töissä.
”On kohtuullinen vaatimus, että Suomeen työn perässä muuttava pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Jos oleskelee maassa työperäisellä oleskeluluvalla, täytyy oleskeluluvalle olla myös peruste, työsuhde”, pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolusti elokuun lopulla.
Elinkeinoelämä ja aihepiirin asiantuntijat pitävät esitystä kohtuuttomana ja faktoista piittaamattomana.
“Vaadimme esitykseen pidempiä suoja-aikoja, kuin 3 tai 6 kuukautta. On huomioitava, että esimerkiksi alan suhdannetilanne ja lomakaudet voivat viivästyttää uuden työpaikan löytymistä. Lisäksi ihmisillä on erilaisia perhetilanteita, eikä ketään tulisi jättää kohtuuttomaan tilanteeseen. Meidän on varmistettava, ettei Suomi menetä osaavia tekijöitään eikä mainettaan houkuttelevana työskentelymaana”, totesivat Keskuskauppakamari, EK, Palta, Neogames Finland ja Suomen startup-yhteisö jo kesäkuussa.
Suomen maakuva rapistuu silmissä, varoittavat kansainvälistä liiketoimintaa edistävät ammattilaiset. Mutta vähemmän on puhuttu siitä, miten Suomessa jo työskentelevien hyvinvointi rapistuu pelon keskellä.
PAHINTA ON PAINAJAISET JA PITKITTYNYT EPÄVARMUUS
Tapasin Royan syksyllä 2023 AIDA:n korustudiolla Punavuoressa. Hän työskenteli tuolloin AIDA:n operatiivisena johtajana. Royalla on Iranista teollisen muotoilun maisteritutkinto. Suomeen hän muutti alun perin tekemään väitöskirjatutkimusta Aalto-yliopistossa.
Haastattelin Royaa hänen kokemuksistaan suomalaisessa työelämässä – ja melko nopeasti keskusteluun tuli mukaan maahanmuuttoon liittyvät kiristykset ja kirjaukset hallitusohjelmassa.
”Ensimmäisinä päivinä ohjelman julkaisun jälkeen en saanut unta. Tunsin, että kaikki on pilalla. Se, mitä olin suunnitellut elämälleni Suomessa, vietiin minulta. Tunsin itseni niin avuttomaksi. Entä jos kaikki tämä, mitä he suunnittelevat, tapahtuu?"
Royaa järkytti paitsi kolmen kuukauden sääntö myös muut oleskelulupiin ja kansalaisuuden hakemiseen suunnitellut kiristykset. Hallitusohjelmassa pysyvän oleskeluluvan hakemiseen tarvittavaa asumisaikaa nostettiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen, ja kansalaisuuden hakemiseen vaadittavaa asumisaikaa nostettiin viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.
”Oleskeluluvan uusiminen on joka kerta hyvin stressaavaa, kun on aina todistettava itsensä, näytettävä tiliotteensa. Nyt minun on jatkettava elämää tämän painajaisen kanssa. Pahinta ei ole parin vuoden lisäodotus, vaan pitkittynyt epävarmuus ja painajaiset”, Roya kuvasi.
Myös tutkijat puhuvat institutionalisoidusta epävarmuudesta, jossa tilapäisen oleskeluluvan uusiminen aiheuttaa oman ajan ja elämän hallinnan menettämisen kokemuksen.
”TERVETULOA”, AINAKIN TYÖVOIMAPULA-ALOILLE
Yksi Suomen erikoisista piirteistä ovat niin sanotut hiljaiset työpaikat, jotka täytetään ilman avointa hakua. Tästä kertovat niin HS Vision haastattelemat Suomeen muuttaneet korkeasti koulutetut kuin tutkimustuloksetkin.
Maahan muuttaneiden toiseksi yleisin työllistymisen este Suomessa on se, että ei tunne paikallisia, jotka voisivat auttaa työnhaussa – eli verkostojen puute. Jopa suomalaisista korkeakouluista valmistuvat kansainväliset opiskelijat kuvaavat työpaikan löytämisen vaikeutta: pitää tuntea joku, joka tuntee jonkun.
Erityisen vaikeaa on löytää koulutusta vastaava työ ilman oman alan verkostoja. Jo nykyisellään useampi kuin joka kolmas ulkomaalaistaustainen korkeasti koulutettu nainen on ylikoulutettu työhönsä Suomessa. Koulutusta vastaamaton työ on yhteydessä heikompaan koettuun terveyteen ja hyvinvointiin.
On vaara, että kolmen kuukauden säännön paineistettu työnhakutilanne ohjaa ihmisiä entistä enemmän koulutustaan vastaamattomaan työhön. Työministeri Arto Satonen (kok.) on jopa todennut, että kolmen tai kuuden kuukauden työnhakuaikana ulkomaalainen voisi ottaa vastaan työtä myös muilta kuin omalta toimialaltaan, esimerkiksi aloilta, joilla on Suomessa työvoimapula.
Roya toteaa, että hallituksen suunnitelmien takia hänellä ei enää ole tervetullut olo. Haastattelumme lopuksi hän lähettää painavat terveisensä:
”Kun teette päätöksiä kansalaisuus- ja oleskeluvaatimuksista, se ei ole vain joku kirjaus. Se koskee ihmisten parhaita elinvuosia. Ihmisiä, jotka ovat halunneet tulla Suomeen, olla osa tätä maata, antaa tälle maalle.”
Jos vain annettaisiin mahdollisuus.
Shadia Rask
Kommentoi