Joitain vuosia sitten olin haastateltavana television suorassa lähetyksessä. Kutsu studiolle tuli vain muutamia tunteja ennen illan lähetystä. Jännitti.
Erityisen jännittäväksi tilanteen teki haastattelun aihe: rasismi. Aiheesta oli leimahtanut kohu, kun avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja käytti n-sanaa keskustellessaan toimittaja Renaz Ebrahimi kanssa Marja Sannikan haastattelussa.
A-studiossa kanssani istui sovittelija ja tietokirjailija Miriam Attias. Yhdessä analysoimme kovilla kierroksilla käynyttä kohua ja rauhoittelimme suomalaisia kotisohvia.
Sain tuosta esiintymisestä poikkeuksellisen paljon palautetta. Tässä blogikirjotuksessa palasin pohtimaan palautteen merkitystä.
HYMYILYTTÄVÄN HYVÄÄ PALAUTETTA
Palaute energisoi, synnyttää työn imua ja kannustaa kehittymään, on tutkimusprofessori Jari Hakanen todennut Työterveyslaitoksen verkkolehdessä. Kannustava palaute, erityisesti mediaesiintymisten jälkeen, on elintärkeä vastapaino asiattomille ja toisinaan jopa uhkaaville viesteille.
Toisaalta ei pidä jäädä kehujen vangiksi. Olen huomannut saavani usein kiitosta iloisesta ja lempeästä ulosannista. On kuitenkin tilanteita, joissa tarvitaan myös jämäkkyyttä. Kiitettävien asioiden ei pidä antaa yksipuoleisesti hallita tai rajoittaa tekemistä.
Ei tarvitse hymyillä tilanteissa, joissa ei hymyilytä, pohdin Tulva-lehden kolumnissa rasismista puhumista.
PALAUTETTA EI TARVITSE PAKETOIDA KEHUIHIN
Kehuja harvinaisempaa on saada palautetta, joka rakentavasti auttaa parantamaan.
Palaute on lahja, muistutti ystäväni, ennen kuin kertoi, missä voisin kehittyä. Hän oli katsonut vierailuni A-studiossa ja kertoi parannusehdotuksia, joita en itse olisi osannut huomata.
Moni on oppinut, että korjaava palaute pitäisi hampurilaisen tavoin paketoida kehujen keskelle. Tosiasiassa hampurilaismalli palvelee ennemminkin palautteen antajaa kuin sen saajaa. On tärkeä uskaltaa ja osata antaa myös korjaavaa palautetta. Ilman palautetta on mahdotonta kehittyä.
Tänä syksynä tuoreena yrittäjänä olen myös itse pyytänyt palautetta puheenvuoroistani ja koulutuksistani. Tämä on ollut suunnattoman arvokasta. Referenssit ovat kirkastaneet minulle, missä olen erityisen hyvä. Osallistujien palautteista olen saanut myös tärkeitä uusia ideoita.
AINEETON JA AJANOHTAINEN LAHJA JOULUN JÄLKEENKIN
On myös palautteita, jotka olisi ollut asiallisempaa jättää antamatta. Toissakesäisessä Ylen kolumnissa avasin saamiani rasistisia palautteita. Aihe on ollut jälleen ikävän ajankohtainen.
Lucia-neito Daniela Owusu sai joulun alla tuhansia rasistisia viestejä sosiaalisessa mediassa. Keskustelimme Ylen aamussa yhdenvertaisuusvaltuutetun Kristina Stenmanin kanssa rasistisen vihapuheen normalisoitumisesta ja rasismin torjumisen tärkeydestä.
Joukkoistettua rasistista häirintää ja vihapostia on nähty Suomessa aiemminkin. Rasistisen häirinnän riski tulee osata tunnistaa organisaatioissa, jotta tarvittaessa tiedetään, kuinka toimia ja suojella työntekijöitä.
Vastalauseena rasismille, Lucia-keräys on saanut poikkeuksellisen paljon lahjoituksia.
– Ihmisten antama palaute ja tuki ovat lämmittäneet sydäntäni aivan valtavasti, kertoi Folkhälsanin HR- ja kehityspäällikkö Stina Heikkilä Helsingin Sanomien haastattelussa.
Kannustavan ja rakentavan palautteen lahja kannattaa muistaa joulunajan jälkeenkin.
Kiitos Sinulle blogini lukija kuluneesta vuodesta ja lukijapalautteista – tavataan taas tammikuussa!
Shadia Rask
Kommentoi