On yksi listaus, jonka kärjessä sote-alan ammattilaiset pysyvät vuodesta toiseen. Ei, kyseessä ei ole suurituloisimpien lista. Sote-alan ammattilaiset sijoittuvat kärkisijoille pula-ammattien top-15-listauksessa. Esimerkiksi lähihoitajien työpaikkoja on kuukausittain avoinna yli 15 000, mutta työttömiä tai lomautettuja lähihoitajia on maassa alle 5 000. Väliin jää yli 10 000 lähihoitajan kokoinen aukko.
Opintovapaallani Hankenilla olen kuitenkin oppinut, että Suomessa on pian huutava pula myös toistaiseksi melko tuntemattomasta osaamisesta: nimittäin ESG osaajista.
ESG on yritysvastuusanastoa, ja lyhenne tulee sanoista ympäristövaikutukset (Environmental), sosiaalinen vastuu (Social) ja hyvä hallintotapa (Governance). ESG-osaamisen tarve tulee kasvamaan, sillä tulevan EU-direktiivin myötä kestävyysraportoinnista tulee pakollista noin 1 200 suomalaisyritykselle.
Jo nyt edelläkävijäyrityksiin rekrytoidaan uusilla nimikkeillä kuten ESG Controller ja ESG Analyst. ESG-osaajia tullaan tarvitsemaan myös tilintarkastusyhteisöissä kestävyysraportoinnissa esitettyjen tietojen pakolliseen varmentamiseen.
Mitä jokaisen on hyvä tietää tästä vielä melko vieraasta ja lyhenteitä vilisevästä osaamisalasta?
EU-DIREKTIIVI ON MEIDÄN KAIKKIEN ASIALLA
Jotta uutta raportointidirektiiviä ei heti kättelyssä väärinymmärretä, on hyvä aloittaa siitä, miksi tiukempia toimia tarvitaan. Ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos aiheuttaa tuhoa odottamattomalla vauhdilla. Uusi raportointidirektiivi, Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD), pyrkii osaltaan siihen, että meillä olisi tulevaisuudessakin planeetta, jolla elää.
EU-direktiiveillä on kuitenkin valitettavasti ja tarkoitushakuisesti kielteinen klangi. ”Kurkkudirektiivi” on malliesimerkki myytistä, joka on vuosikymmenten ajan maalannut virheellistä ja vaarallista kuvaa EU:n pahantahtoisuudesta ja älyttömyydestä. Säädös kumottiin yli kymmenen vuotta sitten, eikä laatuvaatimuksessa alun perinkään ollut mitään ihmeellistä, mutta kurkkumyytti elää yhä sitkeästi.
Ennen kuin purnaamme ja pyörittelemme silmiämme CSRD-direktiiville, muistetaan maapallomme, joka tarvitsee tekoja. EU-vastaisten myyttien levittäminen sen sijaan sataa populistien laariin.
SUURYRITYKSILLÄ ENITEN VALTAA – JA SIKSI MYÖS ENITEN VASTUUTA
Maailman 100 suurimman talouden listalla enemmistö on globaaleja suuryrityksiä, vähemmistö valtioita. Suuryrityksillä on valtavasti valtaa, ja vallan mukana tulee myös vastuuta. CSRD-raportointivelvoitteen piiriin tulee kuulumaan EU-alueella listautuneet yritykset, ja kaikki muut yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kolmesta kriteeristä: >250 työntekijää, >40 M€ liikevaihto tai >20 M€ tase.
Teoriassa raportointivelvoite koskee suuria yrityksiä. Käytännössä kuitenkin myös pienempien yritysten on kyettävä aiempaa kattavampaan raportointiin, sillä isojen yritysten on raportoitava vaikutuksistaan koko arvoketjussaan.
Esimerkiksi ympäristövastuun indikaattoreista kaikille pakollinen raportoitava on ilmasto. Hiilijalanjälkilaskentaa varten suuret yritykset tarvitsevat tietoa myös alihankkijoidensa päästöistä (ns. scope 3). Tämä synnyttää uutta osaamistarvetta myös pienempiin yrityksiin. Työtä riittää myös siinä, miten alihankkijoiden vastuullisuutta ja ihmisoikeuksien toteutumista valvotaan ja raportoidaan.
Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse raportoida kaikkea, vaan yrityksen on raportoitava toimintansa kannalta olennaiset asiat. Kaksoisolennaisuuden käsitteellä tarkoitetaan sitä, että on huomioitava paitsi yrityksen vaikutukset yhteiskuntaan myös yhteiskunnan vaikutukset yritykseen.
Vastuullisuustiedot on jatkossa julkaistava osana yrityksen vuosiraportointia. Näin vastuullisuustiedosta tulee yhtä painavaa kuin talousluvuista.
UUSI ASIA ON OPITTAVISSA
Kestävyysraportoinnin käsitteet ja lyhenteet voivat alkuun tuntua pelästyttäviltä sanahirviöiltä, mutta ne ovat opittavissa. Ihan kaikkea tietoa ei vielä ole edes saatavilla. Kestävyysraportin sisältö määritellään ESRS-standardeissa (European Sustainability Reporting Standards), ja näiden lopullista versiota vielä odotellaan. Kaikki muutos ei myöskään tapahdu kerralla, vaan direktiivi astuu voimaan asteittain 1.1.2024 alkaen.
Uuden oppiminen voi olla myös hauskaa. Olen itse sukeltanut Hankenin kauppakorkeakoulun yritysvastuuopintoihin kansanterveystieteen ja sote-alan koulutustaustalla. Sosiaalisen vastuun teemoista on löytynyt monia yhtymäkohtia, mutta paljon on myös ihan uutta.
Alojen sanastoissa on myös toisistaan poikkeavia kaksoismerkityksiä! Siinä missä sote-alalla sijoitus liittyy lastensuojeluun, Hankenilla puhutaan rahasta. Equity ei tarkoita vain yhdenvertaisuutta, vaan myös omaa pääomaa. Positiivinen ja negatiivinen seulonta liittyy paitsi tartuntatauteihin, myös vastuullisen sijoittamisen prosesseihin.
Jos uteliaisuus ja kiinnostus ESG-osaamiseen heräsi, Hankenin maksuttoman Corporate Responsibility -opintokokonaisuuden vuotuinen haku on auki 29.5.2023 saakka. Myös toisessa Hankenin opintokokonaisuudessa on mahdollista syventää osaamista sosiaalisesta vastuusta ja hankintaketjusta.
Lämmin suositukseni myös opintovapaalle! Blogikirjoitukseni opintovapaavuodestani jatkuu kuukausittain, myös syyslukukaudella.
Shadia Rask
Kommentoi