Opettaja, lääkäri, juristi, psykologi, sairaanhoitaja tai kätilö... Nämä olivat yleisimpiä vastauksia, kun yläasteikäisiltä tytöiltä kysyttiin, missä ammatissa he uskovat työskentelevänsä kolmekymppisinä. Poikien listan kärkipaikoilta löytyi puolestaan yritysjohtaja, koodari, insinööri, lääkäri ja urheilija.
Suomalainen työelämä on erittäin vahvasti sukupuolen mukaan eriytynyttä. Naiset ja miehet työskentelevät yhä 2020-luvulla suurelta osin eri aloilla. Sukupuolittuneet mielikuvat ja stereotypiat vaikuttavat taustalla myös nuorten haaveammateissa.
Näyttää siltä, että voimakkaasti kasvavasta vastuullisuudesta on tulossa hyvää vauhtia uusi naisvaltainen ala. Mitkä ovat naisvaltaisuuden syitä ja seurauksia?
VASTUULLISUUSJOHTAJISTA ENEMMISTÖ ON NAISIA
Impaktlyn julkaisemasta Nordic Business Diversity Indexistä selviää, että tyypillinen pohjoismainen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja on tukevasti keski-iässä oleva pohjoismaalainen kauppatieteilijämies. Vain joka kymmenes hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on nainen.
Kaiken kaikkiaan johtoryhmätasolla liiketoiminnoista vastaavista johtajista vain 15 prosenttia on naisia.
On kuitenkin johtotehtäviä, joissa naiset ovat vahvasti edustettuina, nimittäin yrityksen tukitoiminnoissa. Esimerkiksi HR-johtajissa naisten osuus on 83 prosenttia. On kiinnostava, uudempi havainto, että myös vastuullisuusjohtajista suuri enemmistö (74 %) on naisia.
On hyvä asia, että vastuullisuusjohtajien naisenemmistöisyys kasvattaa naisten osuutta kaikista johtajista. Isoilla pörssiyhtiöillä alkaa olla jo kiire tasapainottaa ylimmän johdon sukupuolijakaumaa ja lisätä naisten osuutta hallituksissa EU-direktiivin mukaisesti.
Mutta mitä muuta naisvaltaisuuteen voi liittyä?
LIITTYYKÖ VASTUULLISUUDEN ALIRESURSOINTI NAISVALTAISUUTEEN?
Yritysten vastuullisuustyö on aliresursoitua. Tämä selviää FIBSin Yritysvastuu 2023 -tutkimuksesta, jossa vain joka kymmenes yritys arvioi käytettävien resurssien ja toimenpiteiden olevan riittäviä suhteessa yrityksen vastuullisuustavoitteisiin.
Konsulttiyhtiö Gaian selvityksen tulokset kertovat taas, että valtaosassa pörssiyhtiöistä vastuullisuusjohtaja ei kuulu johtoryhmään. Helsingin pörssin päälistan 134 yhtiöstä 103 on sellaisia, joissa vastuullisuusjohtajaa ei ole, tai vastuullisuutta ei ole nimetty kenenkään johtoryhmän jäsenen vastuualueeksi.
Herää ikävä kysymys, olisiko vastuullisuus paremmin resursoitua ja vastuullisuusjohtajat useammin osa johtoryhmää, jos vastuullisuus olisi miesvaltaista? Vai onko kyse siitä, ettei vastuullisuuden strategisuutta vielä tunnisteta, ja siksi sen paikka ja painoarvo jää yhä johtoryhmien ulkopuolelle?
MYÖS TULEVAISUUDEN VASTUULLISUUSOSAAJAT NAISIA
Naisvaltaisuus näkyy myös yritysvastuuopiskelijoissa. Hankenin Corporate Responsibility -opintokokonaisuus on kasvattanut kiinnostustaan voimakkaasti viime vuosina. Siinä missä kuusi vuotta sitten ohjelman 40 aloituspaikkaa haki 58 opiskelijaa, 2020-luvulla hakijoita on ollut toistasataa. Vaikka hakijamäärät ovat kasvaneet, miesten osuus on pysynyt matalana. Esimerkiksi minun hakuvuonnani 2021, 155 hakijasta vain 15,5 prosenttia oli miehiä.
Onko niin, että vastuullisuus ei vetoa miehiin, koska vastuullisuutta ei mielletä ”kovaksi liiketoiminnaksi”, vaan ”pehmeäksi tukitoiminnoksi”? Sukupuoleen liitetyt normit tiettyjen alojen sopivuudesta vain tietylle sukupuolelle vaikuttavat koulutusvalintoihin ja estävät ihmisiä tekemästä omannäköisiä valintoja.
Monimuotoisuuslauseke on yksi rekrytoinnissa käytetty keino kannustaa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvia hakemaan. Samaan tapaan voisi kannustaa miehiä vastuullisuusalalle: hakuaika Hankenin yritysvastuu-koulutusohjelmaan on toukokuussa.
Vastuullisuuden pitäisi kiinnostaa meitä kaikkia: onhan kyse yhteisestä tulevaisuudesta ja planeetan elinkelpoisuudesta.
Shadia Rask
Kommentoi